Asiakaskyselyyn vastasi noin 1 100 Varman eläkkeensaajaa. Lähes puolet (47 prosenttia) vastanneista kertoi, että työskentelee tai on työskennellyt eläkkeellä ollessa. Yleisintä on silloin tällöin tai tarvittaessa työskentely (54 prosenttia), 42 prosenttia ilmoitti tehneensä säännöllistä työtä joko osa-aikaisesti tai kokoaikaisesti.
– Vastauksista nousee vahvasti esille se, että moni eläkkeensaaja työskentelee. Oli yllättävää, että niinkin suuri joukko on työskennellyt säännöllisesti. Myös vastaajien vahva sitoutuminen työhön näkyi kyselyn avoimissa kommenteissa hyvin, eläkepalvelujohtaja Voppe Salokari sanoo.
Eläkkeen rinnalla työskennelleistä 44 prosenttia jatkoi vanhan työnantajan palveluksessa entisissä tehtävissä. Noin 27 prosenttia oli siirtynyt uuden työnantajan palvelukseen tai yrittäjäksi (4 prosenttia).
– Avoimista vastauksista nousee esille, että vaikka eläkkeellä työskentelyyn olisi motivaatiota, eläkeläisen ei ole aina helppoa löytää uutta työtä, Voppe Salokari kertoo.
Palkan vaikutus toimeentuloon merkittävin syy työskentelyyn, myös osaamisen arvostus tärkeää
Tärkeimmäksi syyksi työskentelyyn nousi palkan antama lisä toimeentuloon. Tämän oli valinnut tärkeimmäksi syyksi 47 prosenttia. Palkan merkitys korostui naisilla (52 prosenttia) tärkeimpänä yksittäisenä asiana enemmän kuin miehillä (43 prosenttia). Lähes yhtä iso joukko eli 40 prosenttia vastaajista ilmoitti tärkeimmäksi syyksi työskentelylle sen, että omaa osaamista tarvitaan ja arvostetaan.
Myös ei-työskennelleillä olisi kiinnostusta työntekoon: 45 prosenttia vastasi, että mahdollisuus osa-aikatyöhön voisi lisätä kiinnostusta työskentelyyn.
Kyselyyn vastasi myös joukko eläkkeensaajia, jotka eivät ole työskennelleet eläkkeen rinnalla. Heiltä kysyttiin, voisiko jokin lisätä kiinnostusta työskentelyyn. Osa-aikatyön lisäksi lievempi verotus (28 prosenttia), lähellä kotia oleva työpaikka (23 prosenttia) sekä hyvä ja toimiva työyhteisö (16 prosenttia) voisivat lisätä kiinnostusta työskentelyyn eläkkeellä.
Yli puolella vastaajista korona-aika ei ole vaikuttanut työskentelymahdollisuuksiin
Kyselyssä selvitettiin myös koronan vaikutuksia eläkkeensaajien työskentelyyn.
Eläkkeen rinnalla työskennelleistä hieman yli puolet (56 prosenttia) kertoi, ettei korona-aika ole vaikuttanut työskentelymahdollisuuksiin. 17 prosenttia kertoi, että töitä oli koronan vuoksi aiempaa vähemmän, ja 6 prosenttia kertoi lopettaneensa työt, koska työtä ei enää ollut. 6 prosenttia kertoi lopettaneensa työt, koska itse tai omainen kuului riskiryhmään.
– Tuntuu hämmästyttävältä, että korona ei lopulta vaikuttanut enempää. Tässä varmasti merkitystä oli osaltaan sillä, että suurimmat koronarajoitukset kohdistettiin yli 70-vuotiaisiin ja kyselymme taas 70-vuotiaille ja sitä nuoremmille. Vastaajajoukossa oli myös niitä, joiden työt olivat lisääntyneet korona-aikana, sanoo Voppe Salokari.
Työelämä nähdään hektisenä mutta mielenkiintoisena
Eläkkeensaajilta kysyttiin myös heidän näkemyksiään työelämästä.
– Vaikka moni pitää työelämää hektisenä ja kiireisenä, samalla työelämä nähdään hyvin kiinnostavana. Etätyö nousi myös vastauksissa esille mielekkäänä ajan ilmiönä, kertoo Voppe Salokari.
Tyytyväisyyttä työhön tuo vastaajien mukaan se, jos voi päättää, milloin ja kuinka paljon työtä tekee. Sillä on myös suuri merkitys, jos työn sisältöön voi vaikuttaa.
Myös tulevaisuuden suunnitelmien osalta vastaukset jakautuivat.
– Moni sellainen, joka oli tehnyt työtä, halusi edelleen jatkaa työskentelyä. Jonkin verran näkyi myös sitä, että halutaan vähitellen vähentää tai näköpiirissä oli työn päättyminen. Osa oli sitä mieltä, että työt on jo tehty ja he haluavat nyt nauttia eläkkeestä.
Tietoa kyselystä
- Kysely lähetettiin sähköpostilla 2 963 vanhuuseläkkeen saajalle, jotka olivat iältään 63–70-vuotiaita.
- Kyselyn vastausprosentti oli 38 eli 1 122 eläkkeensaajaa vastasi kyselyyn.
- Isoin joukko vastanneista (19 prosenttia) oli työskennellyt ennen eläkkeelle jäämistä teollisuudessa. Hallinto- ja asiantuntijatehtävät (13 prosenttia) olivat seuraavaksi suurin tehtäväluokka.
- Suurin osa vastanneista (44 prosenttia) ilmoitti, että toimi/toimii vanhalla työpaikalla entisissä työtehtävissä.
- Suurin osa (51 prosenttia) vastanneista on suorittanut keskiasteen koulutuksen.
- Eniten vastauksia (38 prosenttia) tuli Uudeltamaalta.
- 62 prosenttia kyselyyn vastanneista saa enintään 2 500 euron kuukausieläkettä.
- Kysely toteutettiin 23.8.–5.9.2021.
Hanna Leskelä
Varman hallinto, työkyvyttömyysriskin hallinta, eläkepalvelut, vastuullisuus