Blogi | 16.04.2014

Kuntoutuksen menestystarina

Työeläkekuntoutukseen liittyvä lainsäädäntö on ollut voimassa jo kymmenen vuotta. Näin juhlavuonna on hyvä muistella, että ennen kuin kuntoutuksesta tuli nykyisen kaltainen lakisääteinen etuus, vaadittiin vuosikausien perusteellista valmistelua ja lukuisia työryhmiä.

Kuntoutus oli Suomen työeläkejärjestelmän syntyessä aluksi vain harkinnanvarainen etuus, jonka käyttö hiipui lähes olemattomiin 1970-luvulla. Työeläkekuntoutuksen kehitystyö eteni kuitenkin tutkimuksen, koulutuksen ja säätelyn keinoin uuteen nousuun 1980-luvun loppupuolelta alkaen. Yhtenä herättelijänä toimi eläkeuudistusten hullu vuosi 1986, jolloin pyrkimykset eläkkeellesiirtymisiän alentamiseksi onnistuivat turhankin hyvin. Eläkeiän nostaminen osoittautuikin huomattavasti vaikeammaksi kuin sen alentaminen. Apua ongelmaan haettiin muun muassa kuntoutuksesta.

Tärkein kysymys uutta järjestelmää rakennettaessa oli, onko kuntoutus ylipäätään kannattavaa eli säästetäänkö sillä keinoin eläkemenoja? Ja jos näin on, mikä olisi eri toimijoiden välinen työnjako ja kuka huolehtisi mistäkin kustannuksista?

Talouslama pakotti vuonna 1996 suureen eläkeuudistukseen, jota voi pitää nykymuotoisen kuntoutussuuntauksen alkuna. Tällöin työmarkkinajärjestöjen sopimuksella työkyvyttömyyseläkearviota kehitettiin kuntoutusmyönteiseen suuntaan ja määräaikainen eläke muuttui kuntoutustueksi. Kuntoutustuen avulla haluttiin päästä eroon pitkittyneistä määräaikaisista eläkkeistä. Työkyvyttömyysriskin hallintaosa tuli myös maksun osaksi ja mahdollisti yritysten työhyvinvointitoiminnan tukemisen. Hallintaosalla kustannettiin lisäksi kentän toimijoille laaja-alaisia koulutushankkeita, kuten suurin koskaan lääkäreille kohdistettu koulutusohjelma, ”Huomisen työkyky” -hanke.

Kuntoutusjärjestelmän valmistelu eteni pitkälti kahdessa työryhmässä, niin sanotussa kuntoutus- ja työkykyryhmässä sekä TYMÄ (työkyvyttömyysmääritelmät) -ryhmässä. Hankalaksi osoittautunut tehtävä työkyvyttömyyden määritelmien laatimiseksi todettiin lopulta merkityksettömäksi, mikäli vain pääasia eli itse kuntoutus saataisiin toimivaksi.

Kriittisimpiä kysymyksiä oli, millaisin kriteerein kuntoutukseen voisi päästä. Ammatillisen kuntoutuksen perusongelma kun on, että terveet voivat pärjätä ilmankin kuntoutusta ja sairaat eivät välttämättä kuntoudu lainkaan. Molemmissa tapauksissa kuntoutusvarat menevät hukkaan. Vähitellen käytännön kokemusten ja tutkimusten avulla muotoutui kuitenkin nykyinen käsitys työkyvyttömyyden uhan arvioinnista.

Vuoden 2004 alussa voimaan astunut lainsäädäntö teki ammatillisesta kuntoutuksesta eläkkeeseen verrattavissa olevan oikeuden. Oikeus kuntoutukseen syntyy, mikäli henkilöllä todetaan sairaudesta johtuva työkyvyttömyyden uhka ja kuntoutus on tarkoituksenmukaista. Tarkoituksenmukaista kuntoutus on silloin, kun se säästää eläkemenoissa.

Työeläkejärjestelmän perustehtävä on turvata eläkkeet, ja työeläkekuntoutus on tälle tehtävälle alisteista. Kuntoutuksella itsellään on kuitenkin missiona edesauttaa työurien pidentymistä ja tukea työnantajia työhyvinvoinnin edistämisessä. Kuntoutuksen ansiosta myös työeläkevaikuttajien yleiset eläkepoliittiset tavoitteet toteutuvat: työssä jaksetaan pidempään ja työeläkevakuutusten maksupaineita pystytään hillitsemään.

Jäädessäni nyt itse eläkkeelle voi ilolla todeta, että työeläkekuntoutus on ollut pitkän ja joskus kuoppaisenkin tien kulkeneena lopulta lähes uskomaton menestystarina. Työkyvyttömyyseläkkeet ovat koko ajan vähentyneet ja kuntoutujien määrä on jatkanut tasaisesti kasvuaan. Työ ei ole suinkaan tullut valmiiksi, mutta tältä pohjalta on hyvä jatkaa.

Sakari Tola
Professori

Professori Sakari Tola on toiminut Varmassa ylilääkärinä v. 1986–2008 ja sen jälkeen asiantuntijalääkärinä. Hän on ollut pitkäaikainen merkittävä vaikuttaja sekä työeläke- että tapaturmavakuutusjärjestelmän kehittämisessä.

Kuva: Paula Kukkonen
Sulje
Kommentoinnin ohjeet

Viestit julkaistaan arkisin 9-16.

Varman harjoittamaan avoimeen viestintäkulttuuriin kuuluu, että viestien yhteydessä julkaistaan lähettäjän nimi.

Varma ei julkaise hyvän tavan vastaisia, epäasiallisia eikä loukkaavia viestejä.

Saat viestin sähköpostiisi kun kommenttisi on julkaistu.

Kommentoi * merkityt ovat pakollisia tietoja
* Nimi
* Sähköposti
* Viesti
 Lähetä
Katso ohjeet