Työkykyjohtamisessa on kyse siitä, että perusasiat on varmistettu, jotta jokainen voi saavuttaa työllensä asetetut tavoitteet. Johto osaa ennakoida, esimiehet tietävät ja hoitavat hommansa, henkilöstö kehittää työtään ja kukin henkilö saa apua silloin, kun sairastuu.
Seuraavat asiat on hyvä laittaa kuntoon. Varhaisen tuen pitää olla käytäntöä. Työkyvyn ylläpitämisen kannalta viesti on selkeä: Tuki perälauta ja vaikuta työkyvyn heikkenemiseen jo varhaisessa vaiheessa. Siis kysy, puutu, vaikuta, ohjaa. Välitä.
Sujuva työ on tuottavampaa työtä, joten putsaa turha tekeminen pois päiväjärjestyksestä. Esimiehen hommat pitää selkeyttää, jolloin myös työntekijän hommat selkeytyvät. Muista myös palautuminen; kukaan ei jaksa painaa 24/7.
Tiedolla johtaminen on tärkeää. Kannattaa rakentaa fiksujen tyyppien kanssa hyvä tilannekuva siitä, mihin yritys on menossa ja millaisia mahdollisuuksia ja työkykyä uhkaavia riskejä tulevaisuudennäkymiin liittyy henkilöstön kannalta.
Mikä sitten auttaa tilannekuvan luomisessa? Aluksi voi tarkastella sitä, miltä asiakastyytyväisyys ja toiminnan tulos näyttävät ja miten työntekijät kokevat oman työnsä sekä esimiestyön. Miten sujuvasti palvelu tuotetaan asiakkaalle ja miten prosessien kipupisteet havaitaan ja ongelmat ratkaistaan? Miten esimiehet käyttävät aikansa niihin hommiin, jotka yrityksessä on esimiestyöksi määritelty? Miten työ nivoutuu ihmisten muuhun elämään? Millaisilla keinoilla ihmiset hoitavat päätään ja kehoaan? Miten yhteistyö työterveyshuollon kanssa sujuu?
Julkaisimme viime vuoden puolella uuden Työkykyjohtamisen tietopalvelun asiakasyritystemme työkyvyttömyysriskin hallinnan tueksi. Työkykyjohtamisen tietopalvelu on ikkuna yrityksen työkykyjohtamisen avainlukuihin. Sieltä löytyy yrityksen omaa tietoa sekä vertailutietoa ikäjakaumasta, TyEL-maksun kehityksestä, työkyvyttömyysmaksusta, eläköitymiseen johtaneista diagnooseista sekä työkyvyttömyyseläkkeistä ja ammatillisen kuntoutuksen hyödyntämisestä.
Henkilöstön ikääntymisen suhteen kannattaa tietopalvelua hyödyntäen miettiä esim. seuraavia asioita: Minkä ikäistä väkeä nyt on töissä, entä tulevaisuudessa? Mitkä asiat eri-ikäisillä ja eri elämänvaiheessa olevilla ihmisillä ovat nyt ajankohtaisia: pikkulapsiperheet, sandwich-vaihetta elävät ym.? Millaisia joustoja odotetaan? Millaisia näkymiä voidaan tarjota? Onko liiketoiminnan kannalta tärkeää osaamista poistumassa? Miten tähän pitäisi varautua?
Henkilöstön eläköitymiseen liittyen kannattaa pohtia seuraavia seikkoja? Millainen eläköitymiskehitys yrityksessä on kaiken kaikkiaan ollut? Kuinka paljon väkeä on jäänyt vanhuuseläkkeelle? Entä työkyvyttömyyseläkkeelle? Millä diagnooseilla on siirrytty työkyvyttömyyseläkkeelle? Miltä oma tilanne näyttää verrattuna Varman kantaan ja omaan toimialaan? Mikä on ollut kehityksen suunta ja mikä olisi haluttu tai mahdollinen suunta? Kuinka paljon kuntoutustukia eli määräaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä on ollut? Mikä niiden suhteen on ollut trendi? Onko työeläkekuntoutuksen keinoin päästy myöhentämään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä? Miten hyvin osatyökyvyttömyyseläkeratkaisuja on hyödynnetty? Millainen säästöpotentiaali työkyvyttömyyseläkemaksuun voisi liittyä? Miten tämä suhteutuu muuhun säästöpotentiaaliin, jota ehkä on mietitty, kuten sairauspoissaolojen kustannuksiin, työn häiriötekijöiden poistamiseen.
Vaikuttavuutta ei saada aikaan, ellei mietitä sitä, mitä ovat ne halutut vaikutukset, joita tulisi jollakin aikajänteellä olla näkyvissä. Tilannekuvan pohjalta pitää määritellä tahtotila, tavoitteet ja mittarit.
Hyvään tavoitteiden ryppääseen pyritään käytännössä toimivan keinojen ryppään avulla. Kokonaisuuksien tarkastelu on tärkeämpää kuin yksittäisten temppujen miettiminen. Samalla kannattaa kuitenkin arvioida kriittisesti erilaisia hyvinvointitoimenpiteitä: Auttaakohan tämä tekeminen omalta osaltaan vähentämään työkyvyttömyyden riskiä ja tukeeko tämä toimenpide parempaa työn hallintaa ja onnistumista?
Yrityksen työkyvyn kannalta tärkeät avainluvut kannattaa tuntea. Työkyvyn hallinta on tiedolla johtamista.
Jyri Juusti
Jyri Juusti työskentelee työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä. Jyrin missiona on auttaa asiakasyrityksiään uudistumaan ja niiden työntekijöitä jatkamaan työssä terveysongelmienkin kanssa. Työssään Jyri auttaa kirkastamaan yrityksen tilannekuvaa työkykyjohtamisen suhteen sekä sparraa ja valmentaa erityisesti johtoa ja esimiehiä. Jyriä innostavia asioita ovat arki, yhteiskunnan ja työelämän ilmiöt, epäsosiaalinen liikunta, saunominen, siirtolapuutarhamökkeily, lukeminen, elokuvat, some, perhe ja ystävät.