Työn ja hyvinvoinnin kaava: 3 + 4 + S

Pohdin työkseni – ja vähän huviksenikin – työn ja hyvinvoinnin teemoja sekä erityisesti niiden yhdistämistä. Olen ajatellut, että työhön ja hyvinvointiin liittyviä asioita voi tarkastella 3 + 4 + S -lähestymistavan avulla.

Ensin tulevat kolme tärkeää työn ja hyvinvoinnin elementtiä: työtavat, yksilön hyvinvointi ja johtaminen.

1) Työtavat
Voidaan sanoa, että työn kehittäminen on parasta terveyden edistämistä.
Jokainen meistä haluaa vaikuttaa työhönsä. Työpaikoilla kannattaakin laittaa aika paljon paukkuja paremman arjen ideointiin ja sen tarkasteluun, miten ihmisten työt ja tekemiset nivoutuvat toisiinsa. Työtapoihin kannattaa panostaa ja etsiä prosessien kipupisteet sekä pohtia, miten turhasta sähläämisestä päästään eroon.

2) Yksilön hyvinvointi
Me kaikki elämme joka päivä ainutkertaista elämäämme. Siksi on hyvä välillä miettiä sitä, mihin päivänsä käyttää: Mikä työssä ja vapaa-ajalla kuormittaa ja mikä auttaa palautumaan erilaisista paineista? Ja kun sen keksii, keinoja kannattaa hyödyntää.

3) Johtaminen
Kolmas tärkeä teema on aikaansaamista tukeva johtaminen. Johtamisessa on kaksi tärkeää asiaa: Johtaja tietää, ketä hän johtaa, mitä huolia, toiveita ja näkymiä hänen alaisillaan on. Toinen on se, että johtaja varmistaa, että työn tekemisen edellytykset ovat kunnossa.

Miten näihin asioihin sitten käytännössä voi vaikuttaa. Olemme omissa työkykyjohtamisen hankkeissamme havainneet, että hyvä kehä lähtee käyntiin, kun panostetaan johonkin seuraavasta neljästä alueesta:

1) Työ sujuvaksi: Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jossakin hankkeessa samanaikaisesti mietitään, miten jonkun työn voi tehdä sujuvammin, helpommin, mielekkäämmin ja myös terveyttä säästäen. Siis henkisesti ja fyysisesti ergonomisella tavalla.

2) Esimiehen hommat selkeiksi: Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että määritellään ne pulmatilanteet, joita esimies juuri meillä kohtaa ja pureudutaan siihen, mikä on meidän yrityksemme tapa toimia juuri näissä tilanteissa.

3) Varhainen tuki käytännöksi: Tämä tarkoittaa sitä, että kirkastetaan yrityksen tahtotila sen suhteen, mitä se odottaa työterveyshuollolta ja eläkeyhtiöltä, piirretään selkeä työkykyjohtamisen ketju sekä sovitaan siitä, mistä eri toimijat vastaavat.

4) Palautumisen keinot käyttöön: Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kukin työntekijä saa käyttöönsä mobiilin hyvinvointivalmentajan, jonka avulla voi asettaa itselleen tavoitteita ja seurata niiden toteutumista.

Mikä tuo ässä sitten on. Se on sitä, että yritys tarvitsee sparraajan, joka haastaa, ideoi ja etenee yrityksen edustajien kanssa pitkäkestoisesti solmusta solmuun. Kun työkykyjohtamisen perusasiat ovat kunnossa, yritys voi hankkia Inspectan ulkopuolisen auditoinnin jälkeen Varma työkykyjohtaja -sertifikaatin.

Työkykyjohtamisessa ei ole pikavoittoja tarjolla, mutta pitkäjänteinen ja systemaattinen työ palkitaan esimerkiksi alhaisempina sairauspoissaoloina ja eläkekustannuksina. Strategiseen johtamiseen kytketyn työkykyjohtamisen tuloksena on työhyvinvointi. Se on työntekijän kokemus riittävästä työn ja hyvinvoinnin tasapainosta.

Jyri Juusti

Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö

Jyri Juusti työskentelee työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä. Jyrin missiona on auttaa asiakasyrityksiään uudistumaan ja niiden työntekijöitä jatkamaan työssä terveysongelmienkin kanssa. Työssään Jyri auttaa kirkastamaan yrityksen tilannekuvaa työkykyjohtamisen suhteen sekä sparraa ja valmentaa erityisesti johtoa ja esimiehiä. Jyriä innostavia asioita ovat arki, yhteiskunnan ja työelämän ilmiöt, epäsosiaalinen liikunta, saunominen, siirtolapuutarhamökkeily, lukeminen, elokuvat, some, perhe ja ystävät.

Voisit olla kiinnostunut myös näistä