Työssäni tapaan säännöllisesti asiakasyritystemme HR- ja muuta johtoa. Voinkin sanoa, että olen työelämän näköalapaikalla tarkastelemassa yritysten arkea ja työntekijöiden työkykyä haastavia ilmiöitä.
Näihin asioihin törmään asiakaskohtaamisissani: on oltava jatkuvasti tehokkaampia. On tehtävä töitä kannattavammin, jotta päästäisiin yrityksen tavoittelemiin tuloksiin. Tehokkuus edellyttää, että työtapoja on muutettava ja prosesseja kehitettävä. Työssä on kuitenkin jatkuva kiire eikä ole aikaa pysähtyä suunnittelemaan asioita kunnolla. Niin sanottu tulipalojen sammuttelu tulee tutuksi, kun yrityksessä juostaan ja sählätään työelämän eteen tuomissa myllerryksissä. Jos ei päästä tuloksiin, voi seurata lomautuksia ja irtisanomisia.
Digitaalinen maailma haastaa osaamista – vanhat työtavat eivät ehkä ole enää sopivia tai riittäviä. On nuoria, kokemattomia esimiehiä, joihin kohdistetaan paljon vaatimuksia, mutta heille ei anneta riittävää tukea laadukkaan esimiestyön tekemiseen. Esimiesten oikea intohimo voi olla asiantuntijatyössä, ei niinkään esimiestyössä.
Jotta ilmiöiden esille tuomiin arjen haasteisiin voidaan vastata, tarvitaan tietoa ongelmien syistä: mikä oikeasti mättää, ja miten työntekijät voivat. Ilmiöt ovat myös mahdollisuuksia kehittää toimintaa ja prosesseja ennen kuin on pakko.
Ongelmien kasaantuminen saattaa johtaa kohonneisiin työkyvyttömyyskustannuksiin. Mitä isompi yritys, sitä enemmän se joutuu itse kantamaan seuraukset työkyvyttömyyseläkkeistä. Myös sairauspoissaolot voivat olla iso kustannustekijä niin pienissä kuin isoissa yrityksissä.
Näihin kaikkiin työkykyä haastaviin tekijöihin voidaan vaikuttaa. Kun työkykyjohtamisen prosessit laitetaan kuntoon, ne vievät myös muutos- ja kriisitilanteessa pitkälle.
Työkykyriskit haltuun työkykyjohtamisella
Varman työkykyjohtamisen palveluissa autamme asiakasyrityksiämme näkemään, mitä erilaisia kehitystarpeita työelämän ilmiöt tuovat. Autamme yrityksiä hahmottamaan kehitystarpeensa ja näkemään yrityksessä olevan potentiaalin: kun ihmiset voivat paremmin, he tekevät parempaa tulosta.
Työkykyjohtaminen ei ole irrallinen johtamisen osa, vaan se vaikuttaa suoraan tulokseen ja on osa strategista johtamista. Työkykyjohtamisen kolme rakennuspalikkaa ovat johto, esimies ja työntekijä.
Johdon tulee olla ajan tasalla liiketoimintaa uhkaavista työkykyriskeistä ja henkilöstön työkykyä uhkaavista tekijöistä. Johto voi ennakoida ja ehkäistä riskejä sekä edistää työkykyä huolehtimalla yrityksen, työterveyshuollon ja eläkeyhtiön yhteistyön toimivuudesta. Yhdessä kootusta tiedosta saadaan leivottua kokonaiskuva ja tulevaisuuden näkymät. Johdon tehtävä on varmistaa esimiesten taidot ja mahdollisuudet huolehtia työn sujumisesta ja henkilöstön hyvinvoinnista.
Lähiesimies on eniten ihmisen työkykyyn vaikuttava tekijä, joten hänen on osattava hommansa ja tiedettävä vastuunsa. Esimies tarvitsee työntekijän tukemisessa herkkyyttä havainnoida työn suoriutumisen ongelmia sekä taitoa ja uskallusta ottaa asiat puheeksi riittävän aikaisessa vaiheessa. Pieniinkin työn sujumisen ongelmiin kannattaa heti pureutua avoimesti keskustelemalla. Esimiehen ei pidä johtaa työtä eikä ihmisjoukkoja, vaan yksilöitä. Yksilön vahvuuksien tukeminen ja motivointi ovat avaimia onnistuneeseen esimiestyöhön.
Hyvä työkyky lähtee rekrytoinnista. Työntekijän olisi hyvä rehellisesti arvioida, vastaavatko hänen fyysinen kuntonsa ja henkiset ominaisuutensa sitä työtä, jota hän on menossa tekemään. Onko työpaikka hänestä motivoiva ja kiinnostava? Työntekijä osallistuu aktiivisesti oman työnsä kehittämiseen ja pitää itse huolta omasta työkyvystään. Työnantajan kuuluu tarjota muun muassa hyvä perehdytys, laadukas esimiestyö, työterveyshuolto ja mahdollisuuksia kunnosta huolehtimiseen ja palautumiseen. Työntekijän omalle vastuulle kuitenkin jää, ottaako hän näitä vastaan.
Työkyvyttömyys ei ole kohtalo, vaan yrityksen työkykyriskit on mahdollista saada haltuun. Se onnistuu kokoamalla tietoa johtamisen ja päätöksenteon tueksi. Tässä prosessissa yrityksen tärkeitä kumppaneita ovat eläkevakuutusyhtiö ja työterveyshuolto.
Työkykyyn voidaan järkevästi vaikuttaa, kun yhteistyö ja prosessit ovat kunnossa.