Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Halutaan rekrytoida yksisarvinen

Hanna Hänninen 28.9.2016

Sain käsiini vuoden 1947 Helsingin Sanomien työnhakuilmoituksia. Työpaikkailmoitukset ja toivotut kriteerit olivat melko simppeleitä. Ilmoituksissa etsittiin muun muassa pikakirjoitustaitoista sihteeriä, raitista rakennusmiestä ja reipasta tarjoilijatarta. Simppeliä, eikö?

Nyt tilanne on melko lailla toinen. Työpaikkailmoitukset toinen toisensa jälkeen pursuavat erilaisia kriteereitä ja adjektiiveja, jotka täyttääkseen henkilö tarvitsisi ainakin muutamia tutkintoja, kymmeniä vuosia työkokemusta, mahtavan kielitaidon ja myös mielellään jonkinlaiset taikavoimat. Ja ihan totta, olen törmännyt myös työpaikkailmoitukseen, jossa yksi hakijaa kuvaava termi oli yksisarvinen.

En siis yhtään ihmettele, miksi myös työssäni kohtaan epäuskoisia asiakkaita, joille työn hakeminen tuntuu turhalta. Kriteerit ovat kieltämättä tiukat ja monien "kiitos mutta ei kiitos" -viestien saaminen turhauttaa varmasti. Lisäksi työn hakeminen itsessään on työläs prosessi, sillä usein pelkkä perinteinen pdf-hakemus ei enää riitä, vaan rinnalle halutaan muun muassa videoituja klippejä. Työn hakemiseen tarvitaan siis jo itsessään paljon enemmän työkaluja kuin vaikka vuonna 1947 rakennusmiehen paikkaa haettaessa, jolloin pyydettiin vain piipahtamaan työmaalla.

Osallistuin opintojeni kautta vuosi sitten seminaariin, jossa käsiteltiin esittelemääni teemaa. Oli lohdullista kuulla, kuinka eri alojen työnantajat ja professorit edelleen vakuuttivat, ettei ole mahdollista hallita kaikkea, joten siksi edelleenkin on validia keskittää osaamistaan. Oman osaamisen kehittäminen on kuitenkin myös tässä se avaintermi, johon huomio kannattaisi keskittää. Jatkossa yhä useampi työ, etenkin asiantuntijatyö, vaatii multitaskaamista, uuden opettelua ja ketterää hyppelyä tehtävästä toiseen. Tämä tuo osaltaan henkilöstölle haasteita, mutta toisaalta kuten aiemmissa blogeissani olen todennut, myös kaivattua vaihtelua ja kehittymisen mahdollisuuksia. Muutoksissa, vaatimuksissa ja vaihtelussa on siis myös positiiviset puolensa.

Työelämän havainnointi on tärkeää myös Varmalle ja iloksemme meillä on meneillään useampia projekteja, joilla haluamme kasvattaa tietämystämme ja ymmärrystämme. Lisäksi ammatillisessa kuntoutuksessa teemme paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa, joten verkostomme ovat laajat. Niiden avulla voimme onneksi paikoin helpottaa myös työnhakudilemmaa. Ja on meillä vielä parikin ässää hihassa, joita kehittelemme parasta aikaa.

Loppuun voisin vielä jakaa saamamme palautteen, joka on hyvä esimerkki siitä, kuinka ammatillinen kuntoutuskin voi välillä olla juuri se tekijä, jonka mahdollistaa oman osaamisen keskittämisen ja sen "oman jutun" löytämisen.

"Olen suoriutunut hyvin opinnoista ja työ on kyllä minulle tarkoitettu. Minusta tykätään ja olen saanut esimiehiltä ja työkavereilta paljon kehuja. Olen siis löytänyt ammattini ja paikkani:)"


Kategoriat

Avainsanat