Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Kuuluuko, kuuntelen?

Mari Keränen 26.7.2016

”Virta vei mut kauas rannasta, ajelehdin jossain kaukana. Kuuluuko, kuuluuko, kuuntelen?” Mikko Pohjola laulaa saavuttamattomasta rakkaudesta, mutta sanat kuvaavat osuvasti myös ihmisten välisiä vuorovaikutustilanteita. Vaikka olemme samassa tilassa muiden kanssa, ajelehdimme silti toistemme ohi. Miksi näin? Syy on siinä, että emme kuuntele toisiamme.

Heräsin kuuntelemisen tärkeyteen suorittaessani Business Coach –koulutusta viime keväänä. Coachingin tavoitteena on auttaa ihmistä löytämään oma korkein potentiaalinsa. Eli tukea ihmisen ominaisuuksia, taitoja ja vahvuuksia, joita ihminen ei ole itse vielä oivaltanut. Coach auttaa myös purkamaan ihmisen uskomuksia itsestään ja kyvyistään. Yksinkertaistettuna coaching on siis kuuntelemista, kyselemistä ja ratkaisukeskeistä ajattelua. Keskiössä on coachattavan ajatteluprosessi, ei coachin.

Olemme usein niin haltioituneita omista ideoistamme ja päämääristämme, että unohdamme kuunnella, mitä toinen sanoo. Meillä asiantuntijoilla voi olla selkeä kuva siitä, miten hommat tulisi hoitaa. Esimerkiksi konsultointitilanteessa tarjoamme työvälineitä ja ratkaisuja ennen kuin olemme edes keskustelleet riittävästi nykytilanteesta ja tarpeista. Myös asiakkaalle voi olla vaikeaa sisäistää uudenlaista ajattelua, jossa kukaan guru ei tule sanomaan, miten joku asia täytyisi tehdä, vaan ihmisen täytyy – toki tukea saaden – löytää vastaukset itse.

Kuunteleminen on aktiivista toimintaa ja läsnäoloa. Kuunnellessamme myötäilemme elein ja ilmein toista ja tartumme niihin sanoihin, jotka toinen kokee merkityksellisiksi. Osalle se on helpompaa kuin toisille. Vaikka usein luullaan, että ulospäinsuuntautuneet eivät osaa kuunnella yhtä hyvin kuin tarkkailevat introvertit, myös sisäänpäinsuuntautunut voi kuunnella puutteellisesti. Hän näyttää siltä, että kuuntelee, mutta liehuu ajatuksissaan ihan jossain muualla.

Kuuntelemisen taitoa harjoittelen viikoittain asiakasyritysteni kanssa. Työkykyjohtamisessa keskustelemme yrityksen liiketaloudellisista tavoitteista, yrityksen tilanteesta sekä siitä, kuinka ihmiset voivat ja miten työ sujuu. Työkykyriskin hallinta on epäkohtiin puuttumista, mutta se voi olla myös vahvuuksien löytämistä. Kyse on osittain strategisesta valinnasta: keskittyykö yritys heikkouksien vahvistamiseen vai korkeimman potentiaalin löytämiseen? Vai voiko se tehdä molempia? Yritys pääsee ns. nollatasolle, perustasolle, jos se keskittyy heikkouksien parantamiseen. Korkeampaan potentiaaliin keskittyvä yritys puolestaan mitä todennäköisemmin pärjää kilpailijoitaan paremmin.

Vahvuuksien kehittäminen ja kuunteleminen ovat siis avaimia myös yrityksen menestymiseen. Organisaatiot ovat eri vaiheessa siinä, miten ihmisten korkein potentiaali hyödynnetään ja miten ihmisiä kuunnellaan. Ilokseni saan seurata erilaisia ja eri vaiheessa olevia yrityksiä ja ihmisiä sekä heidän kehittymistään.

Kyse on myös tahtomisesta: kun haluat kuunnella, myös kuulet.

Lue lisää työkykyjohtamisesta.


Mari Keränen

Mari Keränen

Mari Keränen on (johtamisen psykologiaan erikoistunut) Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkö.

Mari Twitterissä @varma_tweet Varma LinkedInissä

Kategoriat

Avainsanat