Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Pitkäaikaistyöttömien eläketuki

Jukka Kivekäs 24.8.2016

Keskustelu ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien siirtämisestä eläkkeelle on jälleen käynnistynyt. Sdp:n eduskuntaryhmä esitti asiaa kesäkokouksessaan hyväksytyssä pitkäaikaistyöttömyyden taittamisohjelmassa. Ehdotuksen mukaan yli 60-vuotiaat vähintään 2 500 työttömyysetuuspäivää saaneet henkilöt voitaisiin kertaluontoisesti siirtää eläkkeelle. Perustelujen mukaan yli 60-vuotiaista vähintään 5 vuotta työttömänä olleista työllistyy avoimille työmarkkinoille tai tuetusti vain 1 %, joten olisi yhteiskunnan voimavarojen säästämisen ja ko. henkilöiden ihmisarvoisen kohtelun kannalta oikeudenmukaista päästää (verbi SDP:n esityksestä) heidät eläketuen kautta eläkkeelle. Kohderyhmään kuuluvia henkilöitä oli toukokuussa 2016 yhteensä 4 800.

Sen jälkeen perussuomalaisten ministeriryhmän kesäkokous teki lähes saman sisältöisen aloitteen ja työministerin arvovallalla sai sen esille myös valtakunnan ykkösuutisissa pääuutisena. Työministeri on myös luvannut viedä tämän ”eläkearmahduksen” budjettiriiheen.

Aloite on saanut tukea myös useilta ay-johtajilta ja valtiovarainministerikin suhtautuu asiaan ”varovaisen myönteisesti”. Ainoan kriittisen puheenvuoron on esittänyt Osmo Soininvaara, joka hänkin lähinnä varoitteli spekulaatioiden pelossa tekemästä eläketuesta pysyvää järjestelyä. 

Taustalla Lex Taipale vuodelta 2005

Idean alkuperäinen isä on sosiaalilääketieteen monitaituri, professori Ilkka Taipale, joka nytkin on tukenut tehtyä aloitetta. Hän organisoi vuosituhannen vaihteen aikoihin työvoimatoimistoissa laajan hankkeen, jossa pitkäaikaistyöttömien joukosta etsittiin henkilöitä, jotka voisivat olla oikeutettuja työkyvyttömyyseläkkeeseen, järjestettiin heille tarvittavat tutkimukset ja tehtiin eläkelausunnot. Hän tutki itse huomattavan suuren määrän pitkäaikaistyöttömiä ja kirjoitti tarvittavat eläkelausunnot. Varttuneemmat vakuutuslääkärit varmaan muistavat persoonalliset, vanhalla Remingtonilla (?) kirjoitetut lausunnot. 

Tässä yhteydessä Taipale havaitsi konkreettisesti, että osalla ikääntyneistä 90-luvun laman jäljiltä työttömäksi jääneillä ei ollut mitään reaalisia työllistymisen mahdollisuuksia mutta ei myöskään sellaisia sairauksia, joiden perusteella työkyvyttömyyseläke voitaisiin myöntää. Hän oli siihen aikaan myös kansanedustaja ja teki Lex Taipaleeksi ristityn lakialoitteen eläketuesta.

Laki hyväksyttiin ja tuli voimaan vappuna 2005. Sen perusteella 57-62-vuotiaat vähintään 2 500 työttömyysetuuspäivää saaneet henkilöt siirtyivät Kelan hoitamalle eläketuelle. Yhteensä eläketuelle siirtyi 2 800 henkilöä ja viimeiset eläketuet maksettiin v. 2010, kun viimeisetkin sen saajista täyttivät 62 vuotta ja siirtyivät varhennetulle (ilman vähennystä) vanhuuseläkkeelle. Eläketuen suuruus oli keskimäärin hiukan yli 700 e/kk.

”Armahtamisen” logiikasta

Eläketukilaki sai v. 2005 kolumneissa ja pakinoissa (blogi-sanaa ei silloin tunnettu) nimen armahduslaki ja samaa termiä näkyy työministeri nytkin käyttävän. Armahtamistermi on lainsäädännössä varattu toiseen tarkoitukseen, mutta poliittisessa kielenkäytössä sitä käytetään tässäkin yhteydessä. Pitkäaikaistyöttömyys moninaisine toimeentulo-ongelmineen ja syrjäytymisuhkineen on työttömälle taakka, josta hänet eläketuella voidaan armahtaa. Sinänsä termi on työttömiä leimaava ja osaltaan voi myös ylläpitää kielteisiä ikäasenteita, minkä vuoksi sitä ei mielestäni tulisi käyttää.
Työhallinto tuskin on tähänkään asti kovin hanakasti ohjannut työtarjouksia yli 60-vuotiaille vähintään 10 vuotta työttömänä olleille, joten esitystä ei uskottavasti voi perustella työhallinnon resurssien säästymisellä. Sosiaalitoimessa eläketuki sen sijaan voi vähentää työtä.

Eläkejärjestelmän kannalta on oleellista, että eläketuki on kertaluontoinen poikkeusjärjestely, jossa ei edellytetä mitään sairautta tai lääkärinlausuntoa. Pitkittyvä työttömyys ja sairaudet kietoutuvat monella tavoin yhteen, mutta itsessään työttömyydestä ei pidä tehdä sairautta eikä eläkejärjestelyjen vuoksi myöskään pidä yrittää tehdä työttömistä sairaita. Kansalaisten oikeustajun kannalta on tärkeää, että työttömyyden ja sairauden perusteella saatavat etuudet pidetään erillään.


Kategoriat

Avainsanat