Samat työt, eri työkyvyttömyysmääritelmät

12.04.2017
eläketurva
Blogi

Suuren yleisön mielestä työkyvyttömyys on yksiselitteinen ja selkeä asia. Lääkäri diagnosoi potilaallaan sairauden ja toteaa hänet työkyvyttömäksi. Näin työntekijä saa asettua sairaan rooliin ja keskittyä sairastamiseen tai toipumiseen ilman työnteon aiheuttamaa lisärasitusta. 

Tilanne muuttuu ongelmalliseksi, jos mietitään mitä työkyvyttömäksi julistamisesta oikeasti seuraa. Työntekijä menettää työehtosopimuksen mukaisen palkanmaksukauden jälkeen palkkansa ja saa sairausvakuutuspäivärahasta palkkaa pienemmän korvauksen. Työnantaja taas menettää työpanoksen, joutuu maksamaan sairasajan palkkaa ja mahdollisesti työkyvyttömyyseläkekustannuksia. Ja yhteiskunta menettää työpanosta ja verotuloja. Niinpä ei olekaan yhdentekevää, ketä pidetään työkyvyttömänä.

Lainsäädännössä on yhteensä 11 erilaista työkyvyttömyysmääritelmää. Käytettävä määritelmä riippuu mm. haettavasta etuudesta, työsuhteesta ja työkyvyttömyyden aiheuttajasta.  Esittelemme tässä kirjoituksessa kolme määritelmien välistä eroa, joilla on suuri käytännön merkitys. Kahdella erolla on perusteensa, kolmannella ei.

Sairausvakuutuslaki vs. eläkelait

Sairausvakuutuslain (4§) mukaan

Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa. 

Kyseessä on siis ammatillinen määritelmä, jossa työkykyä verrataan henkilön oman työn vaatimuksiin.  Tämä on selkää ja ymmärrettävää. Sairausvakuutuksen päiväraha on tarkoitettu korvaamaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamaa tulojen menetystä.  Siksi päivärahaoikeus on rajoitettu korkeintaan 300 päivään. Jos on lyhytaikaisesti työkyvytön, ei edellytetä muuhun, terveydentilalle paremmin sopivaan työhön siirtymistä.

Tilanne kuitenkin muuttuu, jos työkyvyttömyys pitkittyy ja henkilö hakee kuntoutustukea.

Työntekijän eläkelain (35§) mukaan

Työntekijällä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos hänen työkykynsä arvioidaan olevan heikentynyt ainakin vuoden ajan sairauden, vian tai vamman vuoksi, vähintään kahdella viidesosalla yhtäjaksoisesti.

Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. Tällöin otetaan huomioon myös työntekijän koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat seikat.

Nyt työkykyä ei verratakaan enää omaan työhön, vaan myös muuhun työhön, jota hänen voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. Kyseessä on siis yleinen työkyvyttömyysmääritelmä. 

Pitkittyvän työkyvyttömyyden arvioinnissa pidetään kohtuullisena edellyttää henkilön siirtyvän terveydentilalle paremmin sopivaan työhön, jos omaa työtään ei pysty tekemään. Kuulostaa kohtuulliselta ainakin työnantajan ja yhteiskunnan näkökulmasta. Työntekijänkin näkökulmasta uuden työuran löytyminen on yleensä sekä elämänlaadun että elinaikaisen ansiokertymän kannalta eläköitymistä parempi vaihtoehto.  Tätä määritelmien eroa eivät kuntoutustuen hakijat yleensä tunne ja huonosti sen tuntevat myös lääkärit.

Kansaneläkelaki vs. työntekijän eläkelaki

Kansaneläkelain (12§) mukaan

Työkyvyttömänä pidetään tätä lakia sovellettaessa henkilöä, joka on sairauden, vian tai vamman takia kykenemätön tekemään tavallista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä, jota on pidettävä hänen ikänsä, ammattitaitonsa sekä muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana.

Kansaneläkelain määritelmä on siis yleinen työkyvyttömyysmääritelmä aivan kuten työntekijän eläkelaissakin. Mutta viimeiset kolme sanaa aiheuttavat merkittävän eron. Kansaneläkkeen tarkoitus on antaa työkyvyttömälle perusturvaa ja silloin on luontevaa, että työkyvyttömyyttä arvioidaan suhteessa työhön, josta saisi kohtuullisen toimeentulon. Käytännössä tällä tarkoitetaan takuueläkkeen suuruista ansiota.

Työntekijän eläkelain mukainen eläke määräytyy prosenttiosuutena vakuutetun vuosiansioista. Silloin pienistä tuloista tulee pienempi eläke ja suurista tuloista suurempi eläke. Jos henkilö on ennen työkyvyttömyyttään ollut vain satunnaisesti työssä tai saanut pääasiallisen toimeentulonsa jostain muusta, ansiosidonnainen työeläke ei ole jatkossakaan pääasiallinen toimeentulon lähde. Tämän määritelmäeron vuoksi esim. kehitysvammaiset eivät välttämättä saa työntekijän eläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä, vaikka Kela maksaakin heille eläkettä.

Julkisen sektorin eläkelaki vs. työntekijän eläkelaki

Julkisen sektorin eläkelain (33§) mukaan

Työntekijällä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos hän on sairauden, vian tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajaksi tullut palvelussuhteen kestäessä kykenemättömäksi virkaansa tai työhönsä.

Tässä on siis kyseessä puhtaasti ammatillinen määritelmä. Kytkentä työ- tai virkasuhteeseen on hyvin vahva, koska palvelussuhteen päätyttyä määritelmä muuttuukin yhtäkkiä yleiseksi ja työkykyä verrataan siis myös muuhun työhön. Työurien pidentäminen on yksilötason hyvinvoinnin lisäksi nykyään keskeisen tärkeää myös työeläkejärjestelmän ja valtiontalouden kestävyyden näkökulmasta. Siksi on syytä kysyä, löytyykö julkisen ja yksityisen eläkelain työkyvyttömyysmääritelmien eroavaisuudelle edelleen riittävät perusteet. Onko julkisella sektorilla tehty työ jotenkin erilaista, jotta tällainen ammattisuoja olisi tarpeellista? Eikö sairaanhoitajan työ ole samanlaista, lukee palkkakuitissa sitten kansanterveystyön kuntayhtymä tai Attendo?

Yhteiskunnan näkökulmasta ammatillinen määritelmä näyttäytyy eräänlaisena virkamiessääntelyn jäänteenä, kuun muussa sosiaaliturvassa fokus on siirtynyt työhön palaamisen mahdollistamiseen. Naapurimaassa Ruotsissa työkykyään menettäneen on jatkettava muussa kuin omassa tai sen kaltaisessa työssä Suomen yksityisen sektorin yleistä työkyvyttömyysmääritelmääkin tiukemmin kriteerein. 

Asia ei ole merkityksetön myöskään työnantajan näkökulmasta. Työnantajalla on nykyään merkittävä rooli työkyvyttömyysriskien hallinnassa ja on selvää, että ammatillinen työkyvyttömyys on yleistä määritelmää ongelmallisempi lähtökohta.

Tulevassa SOTE-palveluiden valinnanvapauteen perustuvassa palvelutarjonnassa eritaustaisten toimijoiden lakisääteisten reunaehtojen erilaisuus ei ole myöskään suotavaa tasavertaisten toimintaedellytysten kannalta.

Julkisen sektorin lievempi työkyvyttömyysmääritelmä selittää osittain sekä julkisen sektorin suurempaa työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta että matalampaa eläkehakemusten hylkäysosuutta. Sote-uudistuksen myötä julkinen ja yksityinen sektori kohtaavat uudella tavalla ja siinä yhteydessä on syytä miettiä myös työkyvyttömyysmääritelmien yhtenäistämistä. 

Heikki Kotila ja Jukka Kivekäs
Heikki Kotila ja Jukka Kivekäs
var disqus_shortname = 'varmafi'; var disqus_identifier = 'd50e4ae7-003b-44fe-9230-517c3c9d23ad' + '-' + 'fi'; var disqus_title = 'Samat työt, eri työkyvyttömyysmääritelmät'; var disqus_url = 'https://www.varma.fi/muut/blogi/postaukset/2017-q2/samat-tyot-eri-tyokyvyttomyysmaaritelmat/'; var disqus_config = function () { this.language = 'fi'; }; (function () { var dsq = document.createElement('script'); dsq.type = 'text/javascript'; dsq.async = true; dsq.src = '//' + disqus_shortname + '.disqus.com/embed.js'; (document.getElementsByTagName('head')[0] || document.getElementsByTagName('body')[0]).appendChild(dsq); })();
(function (w, d, s, l, i) { w[l] = w[l] || []; w[l].push({ 'gtm.start': new Date().getTime(), event: 'gtm.js' }); var f = d.getElementsByTagName(s)[0], j = d.createElement(s), dl = l != 'dataLayer' ? '&l=' + l : ''; j.async = true; j.src = '//www.googletagmanager.com/gtm.js?id=' + i + dl; f.parentNode.insertBefore(j, f); })(window, document, 'script', 'dataLayer', 'GTM-MJL5CR'); (function(w, t, f) { var s='script',o='_giosg',h='https://service.giosg.com',e,n;e=t.createElement(s);e.async=1;e.src=h+'/live/'; w[o]=w[o]||function() {(w[o]._e=w[o]._e||[]).push(arguments)} ;w[o]._c=f;w[o]._h=h;n=t.getElementsByTagName(s)[0];n.parentNode.insertBefore(e,n); })(window,document,3860); (function(h,o,t,j,a,r){ h.hj=h.hj||function(){(h.hj.q=h.hj.q||[]).push(arguments)}; h._hjSettings={hjid:928553,hjsv:6}; a=o.getElementsByTagName('head')[0]; r=o.createElement('script');r.async=1; r.src=t+h._hjSettings.hjid+j+h._hjSettings.hjsv; a.appendChild(r); })(window,document,'https://static.hotjar.com/c/hotjar-','.js?sv='); var _vwo_code = (function () { var account_id = 65925, settings_tolerance = 2000, library_tolerance = 2500, use_existing_jquery = false, // DO NOT EDIT BELOW THIS LINE f = false, d = document; return { use_existing_jquery: function () { return use_existing_jquery; }, library_tolerance: function () { return library_tolerance; }, finish: function () { if (!f) { f = true; var a = d.getElementById('_vis_opt_path_hides'); if (a) a.parentNode.removeChild(a); } }, finished: function () { return f; }, load: function (a) { var b = d.createElement('script'); b.src = a; b.type = 'text/javascript'; b.innerText; b.onerror = function () { _vwo_code.finish(); }; d.getElementsByTagName('head')[0].appendChild(b); }, init: function () { settings_timer = setTimeout('_vwo_code.finish()', settings_tolerance); var a = d.createElement('style'), b = 'body{opacity:0 !important;filter:alpha(opacity=0) !important;background:none !important;}', h = d.getElementsByTagName('head')[0]; a.setAttribute('id', '_vis_opt_path_hides'); a.setAttribute('type', 'text/css'); if (a.styleSheet) a.styleSheet.cssText = b; else a.appendChild(d.createTextNode(b)); h.appendChild(a); this.load('//dev.visualwebsiteoptimizer.com/j.php?a=' + account_id + '&u=' + encodeURIComponent(d.URL) + '&r=' + Math.random()); return settings_timer; } }; }()); _vwo_settings_timer = _vwo_code.init(); var _paq = _paq || []; /* tracker methods like "setCustomDimension" should be called before "trackPageView" */ _paq.push(["setCookieDomain", "*.varma.fi"]); _paq.push(["setDomains", ["*.varma.fi"]]); _paq.push(['trackPageView']); _paq.push(['enableLinkTracking']); (function() { var u="//piwik.varma.fi/piwik/"; _paq.push(['setTrackerUrl', u+'piwik.php']); _paq.push(['setSiteId', '1']); var d=document, g=d.createElement('script'), s=d.getElementsByTagName('script')[0]; g.type='text/javascript'; g.async=true; g.defer=true; g.src=u+'piwik.js'; s.parentNode.insertBefore(g,s); })();