Mutta entä jos olenkin väärässä?

11.09.2017
työelämä
työkykyjohtaminen
Blogi

”Hei, beibi, tule sellaisena kuin olet tai älä tuu ollenkaan”, lauloi jo Don Huonot aikoinaan.

Havaintojeni mukaan tulevaisuuden johtaminen on avointa ja rehellistä vuorovaikutustyötä. Läpinäkyvyys yhteiskunnassa ja yritysmaailmassa tulee kasvamaan entisestään. Salaisuuksia on aina vain vähemmän. Sosiaalinen media ja tiedon nopea kulku vievät meitä vähitellen aikaan, joka päättää herrojen kerhot ja suhmuroinnista sumeat verkostot. Kohtaamme toisemme empaattisesti, valkoista lippua heiluttaen. Hyvä voittaa.

Mutta entä jos olenkin väärässä?

Edelle kuvatut skenaariot ovat henkilökohtaisia mielipiteitäni, jotka olen muodostanut ihmiskäsitykseni pohjalta. Toki ajatteluni rakentumiseen vaikuttavat myös tuoreet, luotettavat tutkimukset sekä kyky suodattaa relevanttia tietoa ympäröivästä maailmasta. Vaikka olen asiantuntija, havaintoni eivät ole objektiivisia. Totuus on se, että suuresta tietomäärästä etsimme yleensä käsiimme sen, mikä tukee jo olemassa olevaa ihmiskäsitystämme ja maailmankuvaamme. Me kaikki teemme niin.

Johtaja, pysähdy miettimään ihmiskäsitystäsi

Miksi tuo ihminen ei arvosta minua? Miksi se ei näe osaamistani? Miksi hän ei vain tajua, että asia on näin? Nämä kysymykset olen esittänyt itselleni useaan kertaan työurallani, kun olen törmännyt tilanteisiin, joissa en ole kokenut saavani riittävästi tukea työhöni. Samoja kysymyksiä olen kuullut myös ihmisiltä, joita olen coachannut ja sparrannut. Yhtä hyvin voin kuvitella, että monet ovat esittäneet niitä päässään jutellessaan minun kanssani. Miten meidän sitten on niin vaikea ymmärtää toisiamme? Miksi ihmiset edelleen kokevat saavansa liian vähän ymmärrystä kollegoiltaan, esimieheltään tai johdolta? Kyse on erilaisista ihmiskäsityksistä.

Koin äskettäin suuren oivalluksen. Ymmärsin, että erityisen tärkeää omaa käyttäytymistä ohjaavan ihmiskäsityksen tunnistaminen on johtajille. Arvostanko minä esimiehenä ihmisten erilaisuutta? Aidosti ja oikeasti? On täysin inhimillistä kuvitella, että oma tapa havainnoida maailmaa olisi se oikea.

Tavoitteiden asettaminen työlle voi olla hankalaa, jos ihmiskäsitykset poikkeavat täysin toisistaan. Itsekin olen ollut tilanteessa, jossa yritän perustella tapaani toimia ihmiselle, jolla on täysin erilainen ihmiskäsitys kuin minulla. Silloin päädytään helposti väittelyyn ja silmien pyörittelyyn. Molemmat luulevat olevansa oikeassa, vaikka kummankin mielipide pohjautuu omanlaiseen käsitykseen. Absoluuttista totuutta ei ole.

Kuinka sitten etenemme maailmassa, joka kuitenkin vaatii meitä tekemään päätöksiä ja muodostamaan yhdessä hyväksyttyjä, toimintaa ohjaavia tavoitteita?

Pyri ymmärtämään, näe ajatustesi taakse

Erilaisista ihmiskäsityksistämme huolimatta koen, että velvollisuutemme on pyrkiä ymmärtämään toisiamme. Ja kyllä, tämä ajatteluni pohjaa syvästi arvoihin nojaavaan ihmiskäsitykseeni. Mutta edelleen se, että minä koen esimerkiksi itsetuntemuksen tärkeäksi asiaksi johtajalle, ei tarkoita sitä, että toisenlaisen ihmiskäsityksen omaava henkilö olisi väärässä. Me vain näemme asiat eri tavoin.

Sen sijaan se, että pyrimme hyvään, on universaali totuus. Vai onko koskaan maailmanhistoriassa halu ymmärtää ja arvostaa toista ihmistä vienyt kehitystä tai projekteja huonompaan suuntaan? Pyrkimys empatiaan ei suinkaan tarkoita päättämättömyyttä, kykenemättömyyttä tai vastuunpakoilua. Kyse on siitä, että antaa toiselle ihmiselle arvon.

Tulevaisuuden johtajalle tärkeintä on kyky nähdä oman käyttäytymisen taakse. Mikä minun toimintaani ohjaa? Vilpitön halu ymmärtää toista luo tilan, jossa myös uuden luominen mahdollistuu. Osittain kyse on myös oikeassa olemisen pakosta luopumisesta.

Aitous ei vie koskaan harhaan. Minun neuvoni johtajille on: ole rehellisesti se, mikä olet. Näe valo muissa, mutta aloita valon etsiminen itsestäsi.

 

Johtamisen taustalla olevia ihmiskäsityksiä

Essentialistisen ihmiskäsityksen omaava henkilö luonnehtii ihmistä tavoitteiden näkökulmasta, joita ohjaavat moraaliset normit ja ihanteet. Johtajalta edellytetään kehittynyttä tietoisuutta ihmisen olemuksesta. Essentialistinen ihmiskäsitys pitää itsensä johtamista tärkeänä ihmisten johtamisessa.

Naturalistinen ihmiskäsityksen omaavan henkilön käsitys ihmisestä syntyy siitä, mitä ihmisestä voi havaita. Ihminen on tämän käsityksen mukaan samanlainen muun elollisen kanssa. Ihmiselle on tärkeintä oppia tuntemaan todellisuutta, ei itseään, ja johtajuus ansaitaan tietämällä.

Kulturalistinen ihmiskäsitys puolestaan olettaa, että on olemassa ihmisten elämää jäsentävä normatiivinen järjestelmä. Olennosta tulee ihminen, kun hän elää merkitysten maailmassa. Kielellä on tärkeä osa. Symbolit muodostavat kulttuurin ja oletus itsestä johtajana on sosiaalinen ja kulttuurinen. Itse syntyy, kun ihmiset toimivat yhdessä.

Eksistentialistinen ihmiskäsityksen mukaan ihmisessä on olennaisinta hänen olemassaolonsa. Esksistentiaalisen ihmiskäsityksen mukaan sekä johtaja, että johdettava ovat yksilöitä. Johtajan asemalle ei ole perusteita. Ihmisten johtaja on työntekijöiden kanssaeläjä. Joutuminen periaatteiden, kuviteltujen tai abstraktien asioiden äärelle on eksistentialistiselle ihmiskäsitykselle kauhistus. Ihmisen johtajan tehtävä ei ole sanoa, että valitse jo, vaan olla vierellä ja antaa toisen valita.

Lähde: Johtamisen psykologia -ihmisten johtaminen muuttuvassa työelämässä 2012

Mari Keränen
Mari Keränen
Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö, Varma
Mari Keränen on (johtamisen psykologiaan erikoistunut) Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkö.
var disqus_shortname = 'varmafi'; var disqus_identifier = 'b2f319e2-7eb5-4ff0-b1ba-0d6d3f1934b1' + '-' + 'fi'; var disqus_title = 'Mutta entä jos olenkin väärässä?'; var disqus_url = 'https://www.varma.fi/muut/blogi/postaukset/2017-q3/mutta-enta-jos-olenkin-vaarassa/'; var disqus_config = function () { this.language = 'fi'; }; (function () { var dsq = document.createElement('script'); dsq.type = 'text/javascript'; dsq.async = true; dsq.src = '//' + disqus_shortname + '.disqus.com/embed.js'; (document.getElementsByTagName('head')[0] || document.getElementsByTagName('body')[0]).appendChild(dsq); })();
(function (w, d, s, l, i) { w[l] = w[l] || []; w[l].push({ 'gtm.start': new Date().getTime(), event: 'gtm.js' }); var f = d.getElementsByTagName(s)[0], j = d.createElement(s), dl = l != 'dataLayer' ? '&l=' + l : ''; j.async = true; j.src = '//www.googletagmanager.com/gtm.js?id=' + i + dl; f.parentNode.insertBefore(j, f); })(window, document, 'script', 'dataLayer', 'GTM-MJL5CR'); (function(w, t, f) { var s='script',o='_giosg',h='https://service.giosg.com',e,n;e=t.createElement(s);e.async=1;e.src=h+'/live/'; w[o]=w[o]||function() {(w[o]._e=w[o]._e||[]).push(arguments)} ;w[o]._c=f;w[o]._h=h;n=t.getElementsByTagName(s)[0];n.parentNode.insertBefore(e,n); })(window,document,3860); (function(h,o,t,j,a,r){ h.hj=h.hj||function(){(h.hj.q=h.hj.q||[]).push(arguments)}; h._hjSettings={hjid:928553,hjsv:6}; a=o.getElementsByTagName('head')[0]; r=o.createElement('script');r.async=1; r.src=t+h._hjSettings.hjid+j+h._hjSettings.hjsv; a.appendChild(r); })(window,document,'https://static.hotjar.com/c/hotjar-','.js?sv='); var _vwo_code = (function () { var account_id = 65925, settings_tolerance = 2000, library_tolerance = 2500, use_existing_jquery = false, // DO NOT EDIT BELOW THIS LINE f = false, d = document; return { use_existing_jquery: function () { return use_existing_jquery; }, library_tolerance: function () { return library_tolerance; }, finish: function () { if (!f) { f = true; var a = d.getElementById('_vis_opt_path_hides'); if (a) a.parentNode.removeChild(a); } }, finished: function () { return f; }, load: function (a) { var b = d.createElement('script'); b.src = a; b.type = 'text/javascript'; b.innerText; b.onerror = function () { _vwo_code.finish(); }; d.getElementsByTagName('head')[0].appendChild(b); }, init: function () { settings_timer = setTimeout('_vwo_code.finish()', settings_tolerance); var a = d.createElement('style'), b = 'body{opacity:0 !important;filter:alpha(opacity=0) !important;background:none !important;}', h = d.getElementsByTagName('head')[0]; a.setAttribute('id', '_vis_opt_path_hides'); a.setAttribute('type', 'text/css'); if (a.styleSheet) a.styleSheet.cssText = b; else a.appendChild(d.createTextNode(b)); h.appendChild(a); this.load('//dev.visualwebsiteoptimizer.com/j.php?a=' + account_id + '&u=' + encodeURIComponent(d.URL) + '&r=' + Math.random()); return settings_timer; } }; }()); _vwo_settings_timer = _vwo_code.init(); var _paq = _paq || []; /* tracker methods like "setCustomDimension" should be called before "trackPageView" */ _paq.push(["setCookieDomain", "*.varma.fi"]); _paq.push(["setDomains", ["*.varma.fi"]]); _paq.push(['trackPageView']); _paq.push(['enableLinkTracking']); (function() { var u="//piwik.varma.fi/piwik/"; _paq.push(['setTrackerUrl', u+'piwik.php']); _paq.push(['setSiteId', '1']); var d=document, g=d.createElement('script'), s=d.getElementsByTagName('script')[0]; g.type='text/javascript'; g.async=true; g.defer=true; g.src=u+'piwik.js'; s.parentNode.insertBefore(g,s); })();