Varma on sijoittanut green bondeihin tämän vuoden alkupuolelta lähtien. Vastuullisen sijoittamisen periaatteet – ja tietenkin myös käytännöt – läpäisevät Varman koko sijoitussalkun, joten oli aika perehtyä paljon puhuttuihin green bondeihin.
Green bondit ovat joukkovelkakirjalainoja, joiden liikkeeseenlaskussa nostettu velkapääoma ns. korvamerkitään ympäristöystävällisiin investointeihin. Lainan ottaja sitoutuu pitämään green bondilla nostamansa velkapääoman erillään muista varoista ja raportoimaan vuosittain, minkälaisiin vihreisiin hankkeisiin velkaa on käytetty. Useimmiten riippumaton asiantuntija antaa lausuntonsa suunniteltujen vihreiden hankkeiden ympäristövaikutuksista. Vihreät hankkeet liittyvät tyypillisesti esimerkiksi uusiutuvan energian käyttöön, vähäpäästöisen liikenteen hankkeisiin, energiatehokkuuteen tai esimerkiksi jätteiden käsittelyyn kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Green bondeilla on sama etuoikeusasema kuin liikkeeseenlaskijan muulla velalla, joten luottoriskinäkökulmasta green bondit eivät eroa tavallisista joukkovelkakirjalainoista.
Liikkeeseenlaskijan näkökulmasta green bondit saattavat olla houkuttelevia esimerkiksi sijoittajakunnan laajentamisen näkökulmasta. Liikkeeseenlaskija voi green bondin avulla myös tuoda esiin vastuullisuuttaan yleisemmin tai korostaa liiketoimintansa ympäristöystävällisyyttä, mikä saattaa houkutella yritykseen myös esimerkiksi vastuullisia osakesijoittajia. Green bond -sijoittaja puolestaan tietää tavallista tarkemmin, mihin hänen lainaamansa rahat yrityksessä käytetään lainaajan raportoidessa melko yksityiskohtaisesti rahojen käytöstä. Sijoittaja voi rahoittaa vihreitä hankkeita ottamatta ylimääräistä riskiä hankkeen toteutumisesta lainanottajan vastatessa lainasta koko taseellaan.
Green bond -markkina on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, mikä voi johtua osittain vastuullisen sijoittamisen suosion kasvusta globaalisti. Luottoluokittaja Moody’s odottaa tänä vuonna markkinan koon (liikkeeseenlaskut) jopa tuplaantuvan vuoteen 2016 verrattuna. Kasvu oli yhtä vahvaa jo viime vuonna, joten kehitys on ollut todella nopeaa. Tästä huolimatta green bond -markkinan koko suhteessa koko joukkovelkakirjalainamarkkinaan on vain prosentin luokkaa.
Sijoittamisen näkökulmasta osake- ja lainamuotoisissa sijoituksissa on eräs tärkeä ero. Uskomme lähtökohtaisesti, että vastuullisilla yrityksillä on tulevaisuudessa mahdollisuudet menestyä keskimääräistä paremmin. Mikäli näin tapahtuu, sijoitushyödyn tästä saavat käytännössä yrityksen osakkeenomistajat. Lainanantajan kompensaatio rajoittuu vuosittaiseen korkoon, joka green bondien tapauksessa saattaa osin olla hieman tavallisen bondin korkoa alhaisempi johtuen esim. ylimääräisen raportoinnin aiheuttamista kustannuksista yrityksille. Aika tulee näyttämään, kannattaako bondisijoittajan vastuullisuusnäkökulmasta hyväksyä green bondien mahdollisesti hieman alempi tuottotaso. Green bondit ovat kuitenkin tulevaisuudessa osa vastuullisen sijoittamisen kokonaisuutta ja olemalla mukana tässä markkinassa voimme myös oppia ja kehittää omaa osaamistamme laajemminkin vastuullisuuskysymyksissä. Toistaiseksi green bond -liikkeeseenlaskijoita on rajallinen määrä, mikä asettaa omat haasteensa salkun rakentamiselle ja hajautukselle.
Tällä hetkellä vastuullisen liiketoiminnan hyödyt ovat olleet yksiselitteisempiä osakesijoituksissa. Koska vastuullisuus on integroitu kaikkiin sijoituspäätöksiimme, haluamme kehittää ns. vastuullisuussalkkuja muutenkin kuin vain yhdestä osasta sijoitussalkkua eli osakkeita. Kuka tietää, kenties jatkossa on yrityksiä, joiden velkarahan hankinta nojaa yksinomaan green bondeihin. Seuraammekin mielenkiinnolla tämän nousevan markkinan kehitystä. Tätä blogia kirjoitettaessa green bond salkkumme koko on noin 250 miljoonaa euroa, mikä on noin 3% likvidistä joukkovelkakirjalainasalkustamme.