Tämän viikon linkkivinkeissä pureudutaan myötätuntoon.
Kuvittele seuraava tilanne: palaverihuoneessa on kuoleman hiljaista. Tunnelma on käsinkosketeltavan jännittynyt. Ihmiset vaikuttavat väsyneiltä ja turhautuneilta, jotkut ärtyneiltä, jotkut poissaolevilta. Ei katsekontakteja, ei hymyjä. Ylikuormittuneen oloinen esimies vetää kokouksen asiakeskeisesti ja nopeasti läpi, jotta päästään pian muihin hommiin. Lopuksi jaetaan tehtävät, vaikka jokaisella tuntuu jo nyt olevan liikaa. Kaikki poistuvat vähin äänin, hakevat kolmannen kupin kahvia ja miettivät, että viisi tuntia vielä pitäisi jaksaa. Toivovat, että loppupäivän saisi olla rauhassa, jotta edes puolet päivän tehtävistä tulisi tehdyiksi. Tänään en kyllä halua puhua yhtään kellekään.
CoPassion-tutkimushankkeessa on tutkittu myötätuntoa nyt noin kahden ja puolen vuoden ajan. Yksi myötätunnon tärkeä elementti on kyky asettua toisen asemaan eli empatia, mutta lisäksi tarvitaan hyvän tekemisen motivaatiota ja toimintaa. Ilman tekoja myötätunto ei ole myötätuntoa, kuten hankkeen sivuilla* todetaan.
Hankkeen johtaja Anne Birgitta Pessi listaa kirjoituksessaan** kulttuurisia, rakenteellisia ja johtamiseen liittyviä esteitä myötätunnolle työpaikoilla. Niitä ovat esimerkiksi yksilöllinen kulttuuri, hierarkkinen työyhteisön rakenne, arjen negatiivinen keskustelukulttuuri, jäykkä suoritus- ja prosessiorientoituneisuus, pärjäämisen korostaminen ja esimiesten myötätunnon puute. "On korkea aika luopua ajatuksesta, että kylmäkiskoisuus, asiakeskeisyys tai viileys olisivat vahvan johtajan merkkejä. Tutkitusti on juuri päinvastoin: myötätuntoon rohkenevat esimiehet nähdään muita vahvempina."
CoPassion-hankkeen tutkija Frank Martelan mukaan*** tuottavan, luovan ja aikaansaavan organisaation rakentaminen kannattaa aloittaa psykologisen turvan luomisella. Kun ennen työntekijä antoi työantajan käyttöön vain kätensä, nykyisessä palvelu- ja asiantuntijatyössä ihminen on töissä koko persoonallaan. Työn tulokset ovat yhä vahvemmin riippuvaisia siitä, miten ihmisten keskinäinen vuorovaikutus toimii. "Keskinäinen myötätunto luo psykologista turvaa eli ihmisten kokemusta siitä, että he voivat olla työyhteisössä oma itsensä ja tuoda esiin myös epävarmemmat ajatuksensa, kritiikkinsä ja kysymyksensä pelkäämättä joutuvansa naurunalaiseksi."
Minkälainen olisi ollut esimerkkipalaverimme osallistujien olo kokouksen päätteeksi, jos se olisi rauhassa aloitettu kuulumisten vaihtamisella? Ehkä ensimmäinen olisi nostanut esille häntä viime kokouksessa vaivaamaan jääneen kollegan kommentin, mikä olisi puhdistanut ilmaa. Toinen olisi kertonut väsymyksestään ja pyytänyt ja saanut apua kuormittavaan projektiin. Kolmas olisi kiittänyt häntä hyvästä työstä. Esimieskin olisi näyttänyt inhimillisyytensä ja kertonut nukkuneensa huonosti. Keskustelun seurauksena olisi ehkä tehty yhdessä priorisointeja tiimin työtaakan keventämiseksi. Ehkä joku olisi vielä onnistunut vapauttamaan tunnelmaa huonolla vitsillä. Joka tapauksessa inhimillisten kohtaamisten laatu olisi ollut aivan toista luokkaa.
Kaikissa vuorovaikutustilanteissa jokainen meistä voi onneksi pysähtyä ja tarkistaa, olenko itse henkisesti läsnä ja tavoitettavissa. Sillä jos emme kaiken hälinän keskellä kuule ja näe toisiamme, myötätunto ei koskaan saa tilaa.
Inhimillisiä ja autenttisia kohtaamisia sekä lukuiloa toivottaen,
Sonja
Vikon vinkeissä Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Sonja Strömsholm koostaa yhteen mielenkiintoisia artikkeleja ja blogikirjoituksia työelämän kehittämisen ajankohtaisista aiheista. Linkkivinkkien tarkoitus on tarjota sinulle uusia innostavia ajatuksia ja työkaluja työsi tueksi Suomen eri huippuasiantuntijoilta.
*Myötätunto ja myötäinto työelämässä 3 x 5 askelta
**Kylmäkiskoisin pomo ikinä!" - Mikä myötätuntoa estää työpaikkojen arjessa?
***Myötätunto on yrityksen kilpailukyvyn edellytys
Lue lisää myötätunnosta:
Sonja Strömsholm
Sonja Strömsholm toimii työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä Varmassa. Sonjan missio on, että mahdollisimman moni voisi maanantaiaamuna herätessään olla innoissaan uuden työviikon alkamisesta ja kokea työnsä merkitykselliseksi. Työssään Sonja auttaa organisaatioita kehittämään johtamisen ja vuorovaikutuksen laatua sekä parantamaan työn mielekkyyttä ja sujuvuutta liiketoiminnan tavoitteiden suunnassa. Sonjaa innostavia asioita ovat muuttuvan työelämän ilmiöt, sisäisen motivaation ja tunteiden johtaminen, yhteisöjen rakentaminen, nykytaide, laulaminen, lukeminen ja luonto.