Huhtikuun vinkeissä pureudutaan johtamisen ja vuorovaikutuksen ikuisuuskysymykseen: palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen.
Yksi ihmisen tärkeimmistä tarpeista on tulla nähdyksi ja kuulluksi. Jokainen meistä kaipaa kokemusta siitä, että meitä arvostetaan. Näiden kokemusten tarjoamisessa palaute on työelämässä avainasemassa.
Jari Hakanen toteaa Työterveyslaitoksen artikkelissa*, että palaute on merkki siitä, että ihmisen työ huomataan. Jos palautetta ei saa, voi tuntua, ettei työllä ole mitään merkitystä.
Jarmo Manner kommentoi Helsingin Uutisten artikkelissa**, että palautteessa keskeistä on, että se kohdistuu asioihin, joihin työntekijä voi vaikuttaa. Se ei saa kohdistua yksilön persoonaan. Hyvä keino kaikessa palautteen antamiseen valmistautumisessa onkin varmistaa oma myönteinen aikomus. Mistä lähtökohdista lähden palautetta antamaan? Mitä tavoittelen?
Villiam Virkkunen nostaa Filosofian Akatemian blogissa*** esiin palautteen relevanttiuden. Työkontekstissa palautteen pitäisi olla olennaisesti yhteydessä asiakkaalle tuotettavaan arvoon, organisaation strategiaan ja arvoihin sekä henkilökohtaisiin kehitys- ja suoritustavoitteisiin. Miten työntekijä voisi kehittyä siinä, mitä varten hänet on alun perinkin organisaatioon palkattu?
Hyvä palaute vahvistaa kompetenssin, edistymisen ja oppimisen kokemuksia ja kannustaa kehittämään omaa toimintaa. Vajaan suorituksen kohdalla taas tarkoituksenmukaisinta on vastavuoroinen palautedialogi, jossa tavoitellaan yhteistä ymmärrystä tilanteesta ja tarvittavista seuraavista askelista. Tällainen keskustelu on aina hyvä aloittaa kysymällä ensin palautteen vastaanottajan omaa arvioita ja näkemystä tilanteesta.
Myös itseohjaava palaute voi jo yksinään olla tehokasta ja motivoivaa. Hakanen toteaakin*, että vaikka palautteen ajatellaan yleensä tulevan pelkästään ulkoapäin, palautetta voi ja kannattaa antaa myös itselleen. Yhtenä hyvänä keinona tähän Hakanen mainitsee omien pientenkin aikaansaannosten ylös kirjaamisen esimerkiksi jokaisen työpäivän päätteeksi. Jo se, että itse arvostaa työtään ja tekee edistymistään näkyväksi, suojaa kiireen ja epävarmuuden kokemuksilta.
Palautteen antamista itselle voi helpottaa myös kysymällä rohkeasti muilta palautetta kuluneesta viikosta tai vaikka yksittäisestä projektista tai palaverista. Jokaisella meistä on milloin tahansa mahdollisuus kysyä: ”Mitä palautetta haluaisit antaa minulle juuri nyt?” Mannerin mukaan** yksi suurimmista mahdollisista vaaranpaikoista onkin tilanne, jossa esimies ei koskaan pyydä itselleen palautetta.
Yllättävän usein palautteen antamisen vaikeus liittyy myös siihen, että sen vastaanottaminen ei suju palautteen kohteelta luonnostaan. Mitä jos seuraavan kerran vahvistavaa palautetta saadessasi pysähtyisit, hymyilisit, hengittäisit syvään ja sanoisit pilke silmäkulmassa: ”Kiitos, totta joka sana. Kerro lisää!”
Kehittävää huhtikuun jatkoa,
Sonja
Viikon vinkeissä Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Sonja Strömsholm koostaa yhteen mielenkiintoisia artikkeleja ja blogikirjoituksia työelämän kehittämisen ajankohtaisista aiheista. Linkkivinkkien tarkoitus on tarjota sinulle uusia innostavia ajatuksia ja työkaluja työsi tueksi Suomen eri huippuasiantuntijoilta.
Sonja Strömsholm
Sonja Strömsholm toimii työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä Varmassa. Sonjan missio on, että mahdollisimman moni voisi maanantaiaamuna herätessään olla innoissaan uuden työviikon alkamisesta ja kokea työnsä merkitykselliseksi. Työssään Sonja auttaa organisaatioita kehittämään johtamisen ja vuorovaikutuksen laatua sekä parantamaan työn mielekkyyttä ja sujuvuutta liiketoiminnan tavoitteiden suunnassa. Sonjaa innostavia asioita ovat muuttuvan työelämän ilmiöt, sisäisen motivaation ja tunteiden johtaminen, yhteisöjen rakentaminen, nykytaide, laulaminen, lukeminen ja luonto.