Työkykyjohtaminen: palautuminen ja jaksaminen – sanoista tekoihin

Työkykyjohtaminen: palautuminen ja jaksaminen – sanoista tekoihin

23.03.2018
työkykyjohtaminen
työelämä
Blogi

Tiedämme tai ainakin meidän pitäisi tietää, että puutteellinen uni vaikuttaa haitallisesti oikeastaan kaikkeen mitä meissä tapahtuu. Unen laiminlyöminen on suurin riski terveydellemme. Siihen jokainen ihminen voi itse vaikuttaa. Ilman virkistävää unta emme jaksa liikkua tai syödä terveellisesti. Mikä on (työ)elämän kannalta yleisin jaksamisen ja innovatiivisuuden tuhoaja? Arvasit oikein, riittämätön tai muuten huonolaatuinen nukkuminen.

Puolet suomalaisista työntekijöistä kokee olevansa säännönmukaisesti väsyneitä työpäivän aikana. Puolet meistä taas kokee ”antaneensa kaikkensa” työpaikalle. Ikävää, mutta väsymyksestä on tullut uusi normi. On hyväksyttävää olla säännönmukaisesti väsynyt töissä.

Työelämässä on nyt rankkaa ja hektistä. Muutoksia tapahtuu koko ajan. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että luultavasti näin rauhallista tai näin hitaasti eteneviä muutoksia ei koskaan enää tulevaisuudessa tule olemaan. Tulevilla sukupolvilla vauhti tulee tästä vaan kiihtymään.

(Työssä)jaksaminen, (työ)uupumus. Oman työni kautta näen, kuinka huonosti ihminen jaksaa kautta linjan, uupumus ei rajoitu työpaikalle vaan on läsnä myös kotona. Omaa olotilaansa ei ole aina helppo arvioida, ihminen on luonteeltaan sopeutuja ja selviytyjä. Ihminen pystyy venymään huikeasti, kunnes sattuu jotain. Meillä kaikilla on rajamme jaksamisen suhteen.

Modernia työkykyjohtamista on varhainen riskien tunnistaminen ja ennaltaehkäisy. Työkyvyn perustana on hyvä jaksaminen, joka takaa parhaan toimintakyvyn. Ikävä kyllä tällä hetkellä tuo perustamme on murenemassa. Mutta onneksi meillä on olemassa hyviä työkaluja jaksamisen arvioimiseksi, kun vain otamme ne käyttöön. Tämän vuoksi nukkumiseen ja jaksamiseen liittyvät säännönmukaiset selvitykset tulisivat olla osa yrityksen muuta tavoitteellista toimintaa, eli hyvän jaksamisen missiota. Uni on uusi resilienssi.

Olen työskennellyt satojen suomalaisten huippu-urheilijoiden ja kymmenien joukkueiden kanssa. On ollut hienoa huomata, että ajan kanssa urheiluyhteisöön muodostuu hyvän nukkumisen kulttuuri. Pukuhuoneessa urheilijat keskustelevat avoimesti aiheesta ja opastavat uusia joukkuetovereitaan ja tarvittaessa ohjaavat avun hakuun. Tällöin tiedän saavuttaneeni tavoitteeni. Voitaisiinko tämä kulttuuri tuoda myös työelämän keskuuteen?

Suhtautuminen unen merkitykseen on muuttunut viimeisen 15 vuoden aikana. Unitutkimus on ”hot topic” maailmalla tällä hetkellä, uutta tietoa tulee jatkuvasti. Toisaalta huonon nukkumisen aiheuttamat ongelmat ovat räjähtäneet käsiimme. Luentojeni yhteydessä kysyn aina osallistujilta, mitä hän itse voisi tehdä oman nukkumisensa eteen. Saan vastauksena aivan mahtavia ideoita. Tässä on vain yksi ongelma. Kukaan ei tee mitään asian eteen.

Jos tutkimusmaailma tuottaa meille viikoittain uutta tietoa unen haitoista terveydellemme, eikö olisi fiksua tehdä asialle jotain? Sen sijaan, että äyskäröimme vettä veneestä, eikö olisi helpompi tukkia koko vuoto? Sen sijaan, että työkykyjohtaminen tähtää yksilön kohdalla pelkästään työkykyriskien minimoimiseen, tulisi sen mieluummin tähdätä jaksamisen maksimointiin. Oma tutkimusryhmäni osoitti, miten ihminen pystyy vaikuttamaan omaan nukkumiseensa ja jopa parantamaan olemassa olevan unihäiriönsä noudattamalla terveellisiä elämäntapoja.

Työvälineet jaksamisen parantamiseksi ovat olemassa. Pelkkä huonon jaksamisen tai palautumisen mittaaminen ja tunnistaminen ei johda vielä mihinkään rakentavaan, tarvitaan ratkaisuja. Nukkuminen on ominaisuus, jota voidaan kehittää ja parantaa. Joskus vain tarvitaan pikkuisen apua, tällöin pärjätään tietoisuuden lisäämisellä ja esimerkiksi univalmennuksella.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan 20 % suomalaisista aikuisista kärsii pitkäaikaisesta unihäiriöstä. Avuntarve on lähtökohtaisesti suurempi ja kyse on lääketieteellisestä ongelmasta. Muutosta uniongelmien hoitokäytäntöön kaivataan kipeästi. Lääketieteellinen lähestymistapa perustuu aina perusteelliseen potilaan tutkimiseen, tällöin saamme parhaan mahdollisen lähtökohdan hoidon onnistumiselle, kun sekä lääkäri että potilas tietävät mistä on kyse. Ratkaisuna ei siis ole lähtökohtaisesti uni- ja nukahtamislääkkeiden määrääminen vaan tilanne pitäisi selvittää unitutkimuksella. Näin tarjoamme syyn mukaista hoitoa ja vältytään haitallisilta lääkekokeiluilta. Lisäksi potilaan hoitoon pääsy ei viivästy. On hyvä muistaa, että unihäiriöitä on yli 80. Omasta puolestani voin kertoa, että en vieläkään pysty tekemään tarkkaa diagnoosia pelkästään potilaan tarinaa kuunnellen, vaikka olenkin jo hoitanut tuhansia potilaita. Siihen ei kykene kyllä kukaan muukaan.

Teknologia kehittyy ja lääketiede sen mukana. Lähes kaikilla muilla lääketieteen aloilla tämä on tapahtunut, mutta unilääketieteessä poljemme tiukasti menneisyydessä. Resurssipulaako? Riittävän resursoinnin pääperiaate on priorisointi. Tämän hetken näkemyksen mukaan yksi suurimmista yhteiskunnallisen kehityksemme jarruista on väsymys.

Minä itse en ole pääsääntöisesti koskaan väsynyt. Toki minullakin saattaa olla yksittäisiä päiviä siellä täällä, mutta en hyväksy väsymystä normikseni. Teen paljon oman nukkumiseni ja palautumiseni eteen. Jaksaminen vaikuttaa elämään kokonaisvaltaisesti, ja lähtökohtaisesti ihan takuulla jokainen meistä haluaa olla energinen ja paras versio itsestään niin töissä kuin kotona. Ja hienointa on, että se on toteutettavissa. Meillä kaikilla on mahdollisuus saavuttaa hyvä nukkumisen taito. Nyt on aika toimia!

Henri Tuomilehto
Dosentti, erikoislääkäri
Somnologist – Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys

Unilääkäri dosentti Henri Tuomilehto johtaa Suomessa kolmea Oivauni uniklinikkaa ja on yksi harvoista suomalaisista lääkäreistä, joka päätyönään hoitaa unihäiriöpotilaita. Hänellä on pitkäaikainen kokemus niin uniongelmaisten potilaiden hoitamisesta kuin tutkimustyöstä liittyen uneen, tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairastavuuteen ja terveellisten elämäntapojen vaikutuksesta näihin kroonisiin sairauksiin. Tuomilehdon uniluennot ja -valmennus perustuvat yli 15 vuoden omaan lääketieteelliseen tutkimusnäyttöön ja käytännön kokemukseen. Hän toimii asiantuntijana paremman nukkumisen ja palautumisen osalta suomalaisessa yritysmaailmassa sekä huippu-urheilussa asiakkainaan mm. Suomen Olympiakomitean ja HJK:n urheilijat.

Voisit olla kiinnostunut myös näistä