YEL-maksun minimoinnin suosio ei yllätä

Eläketurvakeskus julkaisi viime viikolla tilaston yrittäjien keskimääräisestä YEL-työtulosta vuodelta 2017. Pääviesti ei yllätä. "Jo kaksi viidestä uudesta yrittäjästä asettaa eläkkeensä perustana olevan YEL-työtulon minimiin tai sen tuntumaan. Osuus on lähes kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa."

Tiedotetta lukiessa tuli aika kaksijakoiset fiilikset. Toisaalta minulta riittää ymmärrystä aloittaville yrittäjille. Menoja on paljon, kulut halutaan pitää aisoissa ja koska työtulon arvioiminen on vaikeata, YEL-maksujen minimi tuntuu siinä hetkessä helpolta ja sopivalta ratkaisulta. Tavoitteenahan on saada hyvä toimeentulo yritystoiminnasta, vaikka voi viedä hetken aikaa ennen kuin siihen tilanteeseen päästään. Vakuutusmaksuja voidaan arvioida myöhemmin ja harva lähtee liikkeelle pessimistinä, ettei tämä kumminkaan onnistu.

Toisaalta juuri järkevällä vakuuttamisella voidaan taata kohtuullinen korvaustaso, jos yrittäjä sairastuu, kohtaa työkyvyttömyyden tai jos yritystoiminta päättyykin työttömyyteen. Asioita ja tilanteita, joita kuitenkin tapahtuu jatkuvasti tosielämässä.

Työmarkkinoiden murros näkyy

Painotus minimivakuuttamiseen ei siis yllättänyt. Joukosta löytyy varmasti viime vuonna YELin piiriin siirtyneitä laskutuspalveluja käyttäneitä kevytyrittäjiä. Heidän yritystoimintansa on usein pienimuotoista ja YELin alarajalla.

Kevytyrittäjiä ei ole määrällisesti kuitenkaan niin paljon, että se yksin selittäisi YELin alarajalla vakuuttavan joukon kasvua. Yrityksen käynnistyessä ollaan yleisesti varovaisia vakuuttamisessa, mutta ehkä tässä on nyt muutakin.

Entistä useampi voi harjoittaa yritystoimintaa työsuhteen rinnalla sivutoimisena yrittäjänä.

Osittain kyse voi olla työmarkkinoiden murroksesta - entistä useampi voi harjoittaa yritystoimintaa työsuhteen rinnalla sivutoimisena yrittäjänä. Osittain kyseessä voi olla yrittäjien epätietoisuus YELin antamasta turvasta tai YELiä ei koeta positiivisena. Kun on pakko ottaa vakuutus, niin otetaan se sitten minimityötulolla ja koitetaan turvata eläkeajan toimeentulo muilla ratkaisuilla.

Erityisesti nuorten yrittäjien tiedetään olevan skeptisiä YEL-järjestelmän suhteen. Heillä ei ole halukkuutta maksaa, koska eivät usko saavansa rahojansa takaisin eläkkeen muodossa.

Varaa sairastaa

Yrittäjien piirissä sanotaan, ettei heillä ole varaa sairastaa. Sairastamisella on varmasti monia seurauksia yritystoiminnalle, mutta minimiin vakuuttanut saa sairauspäivärahana 70 % minimityötulosta, joka voi olla murto-osa tosiasiallisesta ansion menetyksestä. Minimitason YEL-työtulo on tarkoitettu lähinnä osa-aikaiselle tai sivutoimiselle yrittäjälle.

Aloittavaa yrittäjää suosittelisin tutustumaan Varman YEL-laskuriin. Sieltä pystyy helposti laskemaan, kuinka suurta sairauspäivämäärärahaa saa milläkin työtulolla yhden karenssipäivän jälkeen. Laskuria on helppo käyttää ja se kertoo lukuja, joista jokaisen yrittäjän tulisi olla tietoinen. Jos maksu tuntuu korkealta, muistuttaisin, että YEL-maksut ovat verovähennyskelpoisia.

 

Eläketurvakeskuksen tutkimus: Yhä useampi aloittava yrittäjä eläkevakuuttaa minimin mukaan 
Lue lisää YEL-vakuuttamisesta 

Arja Iisakkala

Vakuutuspalvelupäällikkö, ulkomaanpalvelujen päällikkö
Arja työskentelee Varman vakuutuspalveluissa asiantuntijatiimin esimiehenä. Hän osallistuu päivittäisessä työssä yritysten ja yrittäjien työeläkevakuuttamisen erityistilanteisiin sekä Suomessa että ulkomailla tehtävän työn osalta. Alan kokemusta on kertynyt 20 vuoden ajalta. Arja on aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja nykyinen tehtävä tarjoaa aitiopaikan eläkevakuuttamisen toimeenpanoon työntekijöiden ja yrittäjien osalta. Viime vuosina Arja on nostanut erityisesti esille YEL-vakuuttamiseen merkitystä yrittäjien sosiaaliturvaan. – Asioiden monimutkaisuus näkyy siinä, että ratkaisut edellyttävät usein vahvaa tiimityötä ja verkostoja eri toimijoiden kesken. Vapaalla Arja mm. remontoi mökkiä ja on vapaaehtoistyössä lasten asialla.

Voisit olla kiinnostunut myös näistä