Älä mittaa pelkän mittaamisen vuoksi

Syyskuun vinkeissä tarkastellaan mittaamista ja datan hyödyntämistä työn ja työelämän kehittämisessä.

Teknologisen kehityksen ja digitalisaation myötä datan määrä kasvaa koko ajan. Vaikka tekoälyn ja koneoppimisen kehittyminen helpottaa myös datan hyödyntämistä, datan määrän lisääntyminen korostaa myös asiantuntijuuden merkitystä entisestään.

Pauli Forma toteaa kirjoituksessaan*, että data on kuitenkin vain raaka-ainetta. Vasta, kun siihen lisätään tulkinta, se jalostuu tiedoksi. Onko mittaustulos tyypillinen, korkea vai matala? Mistä tulos kertoo? Mistä tunnistetut muutokset johtuvat tai miksi toivottua kehitystä ei saada aikaan? Mitä voimme ennakoida tulevasta tämän tiedon valossa?

Pelkkä analyysikään ei riitä, sillä ilman toimintaa muuttavia ja kehittäviä päätöksiä sekä niiden toimeenpanoa ja seurantaa tiedolla johtaminen jää edelleen puolitiehen. Antti Kirjavainen argumentoikin tekstissään**, että tärkein asia mittaamisessa on miettiä, miksi mitataan. Mitä tarkoitusta yritämme mittaamisella edistää?

Mittaamme valitettavan usein vain lopputuloksia kuten myyntitulosta, laskutusastetta tai soitettujen puheluiden määrää, koska niitä on helppo mitata. Paljon vähemmälle jäävät asiat, jotka ovat onnistumisen edellytyksiä ja jotka aidosti vaikuttavat tavoitteiden saavuttamiseen. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi johtamisen ja esimiestyön laatu, prosessien sujuvuus ja työntekijöiden aktiivinen työtyytyväisyys.

Aki Ahlroth avaa omakohtaisesti kirjoituksessaan***, miten pelkkien lopputulosten kuten myytyjen tuotteiden määrän numeerinen mittarointi voi pahimmillaan johtaa heikompaan työn mielekkyyden kokemukseen ja huonompaan asiakaspalveluun. Vanha sanonta "sitä saat, mitä mittaat" kun pitää edelleen vahvasti paikkansa: olemme luontaisesti erittäin hyviä optimoimaan tekemisiämme sen mukaan, mitä meiltä odotetaan ja mistä meitä palkitaan. Kärjistäen voidaan kysyä: miksi auttaisin muita, jos se ei suoraan edistä henkilökohtaisten tavoitteideni saavuttamista?

Parhaimmillaan mittaaminen auttaa oppimaan, kehittämään ja ennaltaehkäisemään. Mittaamisen kanssa täytyy kuitenkin olla tarkkana. Milloin teidän organisaatiossanne on viimeksi mietitty seuraavia kysymyksiä:

  • Onko kaikille selvää, miksi mitäkin asiaa ylipäätään mitataan?
  • Mitataanko niitä asioita, jotka ovat aidosti vaikuttavat tavoitteiden saavuttamiseen?
  • Mitataanko tarpeeksi usein ja ennakoiden?
  • Analysoidaanko mittaustietoa tarpeeksi säännöllisesti?
  • Onko mittaustulosten perusteella selvää, mitä lähdetään tekemään toisin ja kenen toimesta?
  • Seurataanko tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta ja tehdäänkö korjausliikkeitä tarpeen mukaan?
  • Ovatko ihmiset itse mukana heidän tekemiseensä liittyvien mittarien määrittelemisessä ja kehittämisessä?
  • Onko ihmisillä itsellään pääsy heitä koskevaan mittausdataan ja mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen sen pohjalta?

Syväluotaavaa syyskuuta,
Sonja

Viikon vinkeissä Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Sonja Strömsholm koostaa yhteen mielenkiintoisia artikkeleja ja blogikirjoituksia työelämän kehittämisen ajankohtaisista aiheista. Linkkivinkkien tarkoitus on tarjota sinulle uusia innostavia ajatuksia ja työkaluja työsi tueksi Suomen eri huippuasiantuntijoilta.

Blogi
Asiantuntijana kehittyminen vaatii oman tietämättömyyden tunnustamista
työelämä, työkykyjohtaminen 01.08.2018

Sonja Strömsholm

Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö

Sonja Strömsholm toimii työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä Varmassa. Sonjan missio on, että mahdollisimman moni voisi maanantaiaamuna herätessään olla innoissaan uuden työviikon alkamisesta ja kokea työnsä merkitykselliseksi. Työssään Sonja auttaa organisaatioita kehittämään johtamisen ja vuorovaikutuksen laatua sekä parantamaan työn mielekkyyttä ja sujuvuutta liiketoiminnan tavoitteiden suunnassa. Sonjaa innostavia asioita ovat muuttuvan työelämän ilmiöt, sisäisen motivaation ja tunteiden johtaminen, yhteisöjen rakentaminen, nykytaide, laulaminen, lukeminen ja luonto. 

Voisit olla kiinnostunut myös näistä