Mukanaolo ja osallisuus työelämään on monella tavalla merkityksellistä. Työstä syrjäytyminen vaikuttaa konkreettisesti myös toimeentuloon ja sitä kautta lopullisen eläkkeen määrään: eläkkeen määrä kytkeytyy työssäolovuosien määrään. Erityisesti nuorena työelämän ulkopuolelle joutuneen eläke uhkaa jäädä pieneksi. Viime vuonna työkyvyttömyyseläke oli keskimäärin 1 087 euroa, kun taas vanhuuseläkkeelle jääneiden keskimääräinen eläke oli 1 814 euroa.
Vaikka yksittäinen työkyvyttömyyseläke on pieni, työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuva eläkemeno oli viime vuonna noin 2,5 miljardia euroa. Suuret eli omavastuiset työnantajat joutuvat myös maksamaan korkeampaa työeläkemaksua, jos niiden työntekijöille myönnetään keskimääräistä enemmän työkyvyttömyyseläkkeitä.
Työeläkekuntoutuksen avulla voidaan monesti välttää työntekijän työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja siitä yrityksille aiheutuvat kustannukset.
Työeläkekuntoutuksen merkitys on kasvanut viime vuosina. Viime vuonna kuntoutuspäätöksiä annettiin jo enemmän kuin työkyvyttömyyseläkepäätöksiä. Verrattuna työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuksiin kuntoutuskulut ovat pieniä. Vuonna 2017 työeläkekuntoutukseen käytettiin Suomessa noin 151 miljoonaa euroa. Kuntoutus maksaa itsensä nopeasti takaisin, alle 2 vuodessa.
Kuntoutus tähtää siihen, että sairaudesta huolimatta mahdollisimman moni voisi edelleen jatkaa työssä
Kuntoutusohjelma suunnitellaan aina yksilöllisesti, kuntoutujan tilanteen mukaan. Keinoja on monia, työkokeilusta ammatin vaihtamiseen.
Kuntoutus hyödyttää kaikkia, niin työntekijää kuin työnantajaakin, ja tuottaa tuloksia: viime vuonna kuntoutujista 75% palasi takaisin työelämään.
Työkyky ei aina pysy samanlaisena koko työuran ajan. Kun työelämään jo vakiintunut työntekijä sairastuu ja uhkana on työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen, työpaikalla kannattaa olla perillä työeläkejärjestelmän tarjoaman ammatillisen kuntoutuksen keinoista.
Varman asiakastapahtumat ja webinaarit
Tiedot kaikista tulossa olevista asiakastapahtumista ja webinaareista löydät tapahtumasivulta.