Luottamus syntyy arjen tekojen kautta

Luottamus syntyy arjen tekojen kautta

04.09.2018
työkykyjohtaminen
työelämä
työkulttuuri
Blogi

Seuratessa julkisuudessa käytävää keskustelua johtamisesta ja organisaatiokulttuureista luottamus-sanaan törmää nykyään yllättävän usein. Moni korostaa sitä, kuinka tärkeää heille on luoda yritykseen luottamuksen ilmapiiri. Ihmisen psykologiasta ja menestymisen avaimista ymmärtävät konsultit ja yritys- ja työkykyvalmentajat (minä mukaan lukien) ovat tehneet ilmeisen hyvää työtä: luottamusta herättävä yritys on mielenkiintoinen ja sitouttaa ihmisiä organisaatioon. Suunta on hyvä. Sanoilla on suuri merkitys – ja kuitenkin – ne ovat vain sanoja. Aito luottamus syntyy arjen tekojen kautta.

”Luottamus on sitä, että toinen osapuoli pitää kiinni sitoumuksistaan, on reilu, läpinäkyvä eikä käytä hyväksi haavoittuvuuksiani”, sanoo professori Robert. F. Hurley kirjassaan The Decision to trust: How Leaders Create High-Trust Organizations. Luottamus on jotain sellaista, jota ei voi ulkoistaa tai päälle liimata. Jokainen hetki ja vuorovaikutustilanne organisaatiossa joko kasvattaa tai heikentää sitä. Aikoinaan tein graduni avustajien kokemuksista kansanedustajista esimiehinä. Siinäkin esimiehen ja työntekijän suurin positiivinen kokemus liittyi luottamukselliseen suhteeseen. Sama arvopohja ja arvostuksen kokemus lisäsivät luottamuksen tunnetta. Epäluottamusta puolestaan aiheutti se, että avustajat kokivat, ettei heidän esimiehensä kunnioita heitä tai esimies ei hallitse omaa työtään.

Mitä sitten tapahtuu organisaatiossa tai tiimissä, jossa luottamus rakoilee tai on jopa hajonnut kokonaan? Ihmiset ovat silloin kuin hätääntynyt kaurislauma, joka poukkoilee eri suuntiin. Luottamuksen rikkoontuminen hajottaa psykologisen sopimuksen, jonka työntekijä ja esimies tekevät keskenään. Ihminen ryhtyy käyttäytymään primitiivisesti, kuin eläin. Monet evoluution kautta syntyneet vaistot ajavat meitä edelleen ja heräävät henkiin kriisin uhatessa.

Luottamuksen puutteesta kärsivässä organisaatiossa taistellaan vallasta. Ihmiset ajattelevat omaa etuaan, yrittävät säilyttää paikkansa tai työtehtävänsä mielistelemällä tai tekemällä enemmän kuin työtehtävät vaatisivat. Toiset taas lamaantuvat. Tällaisessa organisaatiossa myös peli hajota ja hallitse – on tuttua. Osaa ihmisistä kehutaan, toisia tallotaan tai rangaistaan. Ihmiset eivät uskalla jakaa tietoa, koska pelkäävät sen jotenkin kääntyvän itseä vastaan.

Luottamuksen rikkoontumisen jälkeen toimivan organisaation kasaaminen vie aikaa. Oikotietä onneen ei ole, mutta luottamuksen palauttaminen on mahdollista. Se vaatii epävarmuuden hyväksymistä ja sitä, että ihmisten tunteille annetaan tilaa. Johdolta ja esimiehiltä luottamuksen korjaaminen edellyttää kykyä nöyrtyä ja hyväksyä tosiasiat. Koska pelko lamaannuttaa, ei luottamuksen rikkoontuneilta organisaation ihmisiltä voida odottaa tai vaatia liikaa.

Työkykyjohtamisessa luottamuksen rakentaminen alkaa jo rekrytointivaiheessa. Miten avoimia yrityksen rekrytointiprosessit ovat? Onko perehdytys järjestetty hyvin? Arjen johtaminen on kaiken a ja o. Ideaalitilanteessa luottamusta rakennetaan joka päivä, joka ikinen hetki. Se ei tapahdu strategiapäivillä PowerPointilla tai kehityskeskusteluissa kerran vuodessa.
Luottamuksellisten suhteiden takana on tunne siitä, että kokee tulevansa nähdyksi ja arvostetuksi sellaisena kuin on. Mielestäni jokaisen esimieheksi haluavan täytyy olla kiinnostunut johdettavistaan. Toki luottamuksen rakentaminen on vastavuoroista: myös työntekijän on toimittava niin, että esimies voi luottaa häneen; vuorovaikutus on myönteistä ja vahvuuksia ruokkivaa.

Luottamuksellisessa organisaatioissa ihmisten ei tarvitse pelätä sitä, että puheet ja teot olisivat ristiriidassa. Luottamusta tihkuvan organisaation tunnistaa myös siitä, että siellä puhalletaan yhteen hiileen ja poissaolevista ihmisistä puhutaan hyvää. Tällä on myös suora vaikutus yrityksen liiketoiminnalliseen menestymiseen.

Vastuu luottamuksen rakentamisesta kuuluu kaikille

”Esimerkillisyys ei ole paras tapa vaikuttaa muihin, se on ainoa tapa.” — Albert Schweitzer

Mari Keränen
Mari Keränen
Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö, Varma
Mari Keränen on (johtamisen psykologiaan erikoistunut) Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkö.
var disqus_shortname = 'varmafi'; var disqus_identifier = 'b7c49554-88a6-4a56-baa2-593d0d6ba3e8' + '-' + 'fi'; var disqus_title = 'Luottamus syntyy arjen tekojen kautta'; var disqus_url = 'https://www.varma.fi/muut/blogi/postaukset/2018-q3/luottamus-syntyy-arjen-tekojen-kautta/'; var disqus_config = function () { this.language = 'fi'; }; (function () { var dsq = document.createElement('script'); dsq.type = 'text/javascript'; dsq.async = true; dsq.src = '//' + disqus_shortname + '.disqus.com/embed.js'; (document.getElementsByTagName('head')[0] || document.getElementsByTagName('body')[0]).appendChild(dsq); })();
(function (w, d, s, l, i) { w[l] = w[l] || []; w[l].push({ 'gtm.start': new Date().getTime(), event: 'gtm.js' }); var f = d.getElementsByTagName(s)[0], j = d.createElement(s), dl = l != 'dataLayer' ? '&l=' + l : ''; j.async = true; j.src = '//www.googletagmanager.com/gtm.js?id=' + i + dl; f.parentNode.insertBefore(j, f); })(window, document, 'script', 'dataLayer', 'GTM-MJL5CR'); (function(w, t, f) { var s='script',o='_giosg',h='https://service.giosg.com',e,n;e=t.createElement(s);e.async=1;e.src=h+'/live/'; w[o]=w[o]||function() {(w[o]._e=w[o]._e||[]).push(arguments)} ;w[o]._c=f;w[o]._h=h;n=t.getElementsByTagName(s)[0];n.parentNode.insertBefore(e,n); })(window,document,3860); (function(h,o,t,j,a,r){ h.hj=h.hj||function(){(h.hj.q=h.hj.q||[]).push(arguments)}; h._hjSettings={hjid:928553,hjsv:6}; a=o.getElementsByTagName('head')[0]; r=o.createElement('script');r.async=1; r.src=t+h._hjSettings.hjid+j+h._hjSettings.hjsv; a.appendChild(r); })(window,document,'https://static.hotjar.com/c/hotjar-','.js?sv='); var _vwo_code = (function () { var account_id = 65925, settings_tolerance = 2000, library_tolerance = 2500, use_existing_jquery = false, // DO NOT EDIT BELOW THIS LINE f = false, d = document; return { use_existing_jquery: function () { return use_existing_jquery; }, library_tolerance: function () { return library_tolerance; }, finish: function () { if (!f) { f = true; var a = d.getElementById('_vis_opt_path_hides'); if (a) a.parentNode.removeChild(a); } }, finished: function () { return f; }, load: function (a) { var b = d.createElement('script'); b.src = a; b.type = 'text/javascript'; b.innerText; b.onerror = function () { _vwo_code.finish(); }; d.getElementsByTagName('head')[0].appendChild(b); }, init: function () { settings_timer = setTimeout('_vwo_code.finish()', settings_tolerance); var a = d.createElement('style'), b = 'body{opacity:0 !important;filter:alpha(opacity=0) !important;background:none !important;}', h = d.getElementsByTagName('head')[0]; a.setAttribute('id', '_vis_opt_path_hides'); a.setAttribute('type', 'text/css'); if (a.styleSheet) a.styleSheet.cssText = b; else a.appendChild(d.createTextNode(b)); h.appendChild(a); this.load('//dev.visualwebsiteoptimizer.com/j.php?a=' + account_id + '&u=' + encodeURIComponent(d.URL) + '&r=' + Math.random()); return settings_timer; } }; }()); _vwo_settings_timer = _vwo_code.init(); var _paq = _paq || []; /* tracker methods like "setCustomDimension" should be called before "trackPageView" */ _paq.push(["setCookieDomain", "*.varma.fi"]); _paq.push(["setDomains", ["*.varma.fi"]]); _paq.push(['trackPageView']); _paq.push(['enableLinkTracking']); (function() { var u="//piwik.varma.fi/piwik/"; _paq.push(['setTrackerUrl', u+'piwik.php']); _paq.push(['setSiteId', '1']); var d=document, g=d.createElement('script'), s=d.getElementsByTagName('script')[0]; g.type='text/javascript'; g.async=true; g.defer=true; g.src=u+'piwik.js'; s.parentNode.insertBefore(g,s); })();