Asiantuntijatyössä arvo syntyy ajattelusta

Lokakuun vinkeissä tarkastellaan palautumisen merkitystä ajatustyön laadun parantamisessa.

Keskustelen viikoittain asiakkaidemme kanssa tehollisen työajan lisäämisestä. Yksi organisaatioiden yleisimpiä kysymyksiä on, miten saisimme asioita rivakammin aikaan ja hommat etenemään tehokkaammin.

Napakka toimeen tarttuminen ja sinnikäs asioiden loppuun saattaminen on toki hyödyllistä ja tavoiteltavaa. Haastavassa asiantuntija- ja tietotyössä tehokkuus ei kuitenkaan aina synny kaasua painamalla, vaan useammin ratkaisu löytyy hidastamisesta, höllentämisestä tai jopa pysähtymisestä.

Asiantuntijatyössä arvo syntyy ajattelusta. Ratkaisemme päivittäin useita kompleksisia asiakkaittemme ongelmia. Tämä vaatii laadukasta, joustavaa ja luovaa ajattelua sekä hyvin toimivaa vuorovaikutusta muiden kanssa. Tällaisen työn arvoa on vaikea lisätä perinteisin tehostamisen keinoin. Kysymys on siitä, miten parantaa ajattelun ja vuorovaikutuksen laatua.

Minna Huotilainen toteaa Helsingin Sanomissa*, että ”Ei pidä ajatella, että nopea toiminta on aina tehokkainta. Esimerkiksi ideointi, luovuus ja oppiminen vaativat myös jonkinasteista vitkastelua.” Samassa artikkelissa Mira Karjalainen huomauttaa, että asiantuntijatyötä tekevien ongelma on ennemminkin jatkuva kiire, ”monitohelointi” ja pseudotyön tekeminen eikä sinänsä se, ettei asioita saisi aikaan.

Ylen artikkelissa** Minna Huotilainen argumentoi, että vastoin yleistä käsitystä todella tehokas työnteko voi joskus olla vaikka kahvihuoneessa norkoilua tai päiväunien ottamista työpaikalla. Jos iso ongelma ratkeaa tällä tavalla, se voi pelastaa kuukausien turhalta työltä. Sen sijaan näennäinen tehokkuus ja hyppiminen asiasta toiseen ei lisää luovuutta eikä ongelmanratkaisukykyä. Jatkuvien keskeytysten seurauksena virheiden määrä lisääntyy ja samaan työhön menee pidempi aika.

Muistamme kaikki tilanteita, joissa paras idea työasiaan putkahti mieleen kävelyllä, keskellä yötä, saunassa tai vaikka harrastuksesta kotiin palatessa. Aivojen tiedonkäsittelyä ei voi pakottaa luovaan moodiin. Tarvitaan lorvailua ja jopa tylsyyttä.

Marjaana Sianoja tutki väitöstutkimuksessaan taukojen merkitystä työkuormituksesta palautumisessa. Hän avaa tutkimuksen tuloksia Helsingin Sanomien artikkelissa***. Ensinnäkin taukoja tulee pitää päivittäin. Lisäksi niiden pitää olla riittävän pitkiä. Tauko on onnistunut, jos se on irrottanut työntekijän työstä ja mahdollistanut työasioiden unohtamisen hetkeksi.

Esimerkiksi lyhyt puistokävely, rentoutusharjoitus tai lounas ravintolassa tai kahvilassa voi olla hyvä idea. Oli tauko sitten minkälainen tahansa, niiden aikana pitäisi kuitenkin keskustella työkavereiden kanssa muusta kuin työstä. Lisäksi on tärkeää, että jokaisella on vapaus päättää miten taukonsa viettää, tutkimus osoitti.

Seuraavan kerran, kun ongelma ei tunnu ratkeavan tai pää lyö ideoiden osalta tyhjää, ota pieni tauko ja tee jotain, joka muuttaa asentoasi ja ajatteluasi. Jo lyhyt muutaman minuutin mittainen pysähtyminen voi auttaa. Voit esimerkiksi kokeilla jotain näistä Filosofian Akatemian määrittämästä palautumisen kuudesta L:stä: liikunta, lepo, leikki, leipä, luonto tai läsnäolo. Saatat hämmästyä, miten nopeasti mielesi kirkastuu.

Lue lisää ajatustyön laadun lisäämisestä:

• Hypitkö tehtävästä toiseen ja jätät tauot pitämättä? – Saatat kärsiä ADT:stä, joka on aivojen "palohälytys"

Leppoisaa lokakuuta,
Sonja

Viikon vinkeissä Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Sonja Strömsholm koostaa yhteen mielenkiintoisia artikkeleja ja blogikirjoituksia työelämän kehittämisen ajankohtaisista aiheista. Linkkivinkkien tarkoitus on tarjota sinulle uusia innostavia ajatuksia ja työkaluja työsi tueksi Suomen eri huippuasiantuntijoilta.