Itseohjautuvuuden aikakaudella johtaminen on muutakin kuin esimiestyötä

Marraskuun vinkeissä tarkastellaan itseohjautuvuutta ja itseorganisoitumista.

Sami Honkonen toteaa Mandatum Lifen artikkelissa*, että maailma ympärillämme muuttuu nopeasti, mutta organisaatiot ovat jämähtäneet 50-luvulle. Hänen mukaansa nykyaikana on hurjaa väittää, että asioita pystyisi ennustamaan edes vuoden eteenpäin. Sen vuoksi perinteisen suunnittelun sijaan pitää tehdä ja kokeilla.

Digitalisaatio ja teknologian murros muuttavat liiketoimintaa, mutta myös kilpailijoiden tekemiset tai muut tapahtumat markkinoilla vaativat entistä nopeampaa reagointia. Organisaatioiden pitää pystyä jatkuvasti mukautumaan uusiin tilanteisiin ja saamaan niistä hyödyt irti, Honkonen toteaa.

Jäykät rakenteet, säännöt ja prosessit kuitenkin tekevät organisaatioista kyvyttömiä reagoimaan. Pitkällä aikavälillä Honkonen kannustaakin yrityksiä purkamaan mahdollisimman paljon jäykkiä, siilouttavia ja hierarkkisia rakenteita. Sillä jos käytöstä haluaa muuttaa, pitää muuttaa rakenteita.

Ylen artikkelissa** esitellään useita organisaatioita, jotka toimivat itseohjautuvasti ja jopa kokonaan ilman esimiehiä. Jari Hakasen mukaan näissä malleissa on valtavat mahdollisuudet parantaa työtä sekä lisätä työn imua ja motivaatiota.

Toimivalla itseohjautuvuudella ja itseorganisoitumisella on kuitenkin myös edellytyksiä, joita Frank Martela avaa kirjoituksessaan Filosofian Akatemian blogissa***. Ensinnäkin tarvitaan arvokas yhteinen päämäärä, jota jokainen haluaa omasta tahdostaan olla mukana edistämässä. Lisäksi tarvitaan syvää luottamusta, työnjakoa ja rooleja, jotka on yhdessä tunnistettu ja valittu sekä läpinäkyvyyttä, tiedon avoimuutta ja yhteistä päätäntävaltaa käytettävistä resursseista.

Kun puhutaan itseohjautuvuudesta ja itseorganisoitumisesta, kyse ei siis ole siitä, että johtaminen ja johtajuus olisivat katoamassa. Johtamisesta tulee vain koko ajan jaetumpaa. Tämä edellyttää meistä jokaiselta jatkuvasti parempia itsensä johtamisen taitoja sekä kykyä luoda laadukasta vuorovaikutusta toisten kanssa.

Lisäksi johtaminen tapahtuu yhä enemmän yhteisten toimintatapojen ja käytänteiden kautta. Johtaminen ei enää henkilöidy tiettyihin ihmisiin vaan yhteistä tekemistä ohjaavat yhdessä valitut, tavoitteiden saavuttamista parhaiten tukevat työn tekemisen ja organisoitumisen tavat. Näitä myös kehitetään jatkuvasti, jotta asiakkaiden tarpeisiin voitaisiin vastata koko ajan paremmin.

Mitä jos alkaisimmekin ajatella johtamista yhä enemmän organisoitumisen ja toimintatapojen emmekä pelkkien pomojen kautta?

Mahdollisuuksien täyteistä marraskuuta,
Sonja

Viikon vinkeissä Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Sonja Strömsholm koostaa yhteen mielenkiintoisia artikkeleja ja blogikirjoituksia työelämän kehittämisen ajankohtaisista aiheista. Linkkivinkkien tarkoitus on tarjota sinulle uusia innostavia ajatuksia ja työkaluja työsi tueksi Suomen eri huippuasiantuntijoilta.

Blogi
Asiantuntijatyössä arvo syntyy ajattelusta
työelämä, työkykyjohtaminen 28.09.2018

Sonja Strömsholm

Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö

Sonja Strömsholm toimii työkykyjohtamisen kehityspäällikkönä Varmassa. Sonjan missio on, että mahdollisimman moni voisi maanantaiaamuna herätessään olla innoissaan uuden työviikon alkamisesta ja kokea työnsä merkitykselliseksi. Työssään Sonja auttaa organisaatioita kehittämään johtamisen ja vuorovaikutuksen laatua sekä parantamaan työn mielekkyyttä ja sujuvuutta liiketoiminnan tavoitteiden suunnassa. Sonjaa innostavia asioita ovat muuttuvan työelämän ilmiöt, sisäisen motivaation ja tunteiden johtaminen, yhteisöjen rakentaminen, nykytaide, laulaminen, lukeminen ja luonto. 

Voisit olla kiinnostunut myös näistä