Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan uusia työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin viime vuonna lähes 10 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Pidemmän aikavälin laskutrendi tössähti selvään ylämäkeen. Mielenterveyssyistä johtuva työkyvyttömyys lisääntyi eniten.
Varman aineistossa nähtiin samoja piirteitä. Työkyvyttömyyden kasvu oli voimakkainta alle 45- ja yli 60-vuotiailla ja näissä ikäryhmissä erityisesti mielenterveyden häiriöt, ammattislangilla F-diagnoosit, kasvoivat rajusti.
Tähän kannattaa pysähtyä. Jos nelikymppisestä tulee pysyvästi työkyvytön, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset ovat yhteiskunnalle, yrityksille ja työkyvyttömälle itselleen merkittävät. Mikä meitä ja meidän työelämäämme vaivaa? Aktiivimallin porsaanreiät eivät riitä selitykseksi.
Tekoäly töihin
Laitoimme tekoälyn töihin. Otimme tarkempaan syyniin alle 45-vuotiaiden sähköiset kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkehakemukset, jotka oli laitettu vireille ja ratkaistu vuosien 2016-2018 aikana. Hakijat kuvaavat hakemuksissa työtään, työolosuhteita ja työkyvyn heikkenemistä avoimin kommentein. Kaivautumalla näihin pääsimme tilastojen ihon alle, kiinni ilmiöihin. Myyntityö ja hoitoala hyppäsivät silmille. Alle 45-vuotiaiden mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys tai sen uhka korostui voimakkaasti myyntitehtävissä toimivilla ja hoitotyötä tekevillä. Tämä ilmiö näyttäisi kaiken kaikkiaan liittyvän siihen, että myös haastavaan asiakasrajapinnassa työskentelyyn.
Hoitoalan työn kuormittavuus ei, harmillista kyllä, enää yllätä. Mutta myyntityö! Murentaako myyntityö ja asiakastyöskentely mielenterveyttä vai nakertavatko mielenterveyshaasteet myyntiä?
Kausaalisuhteita tekoäly ei vielä kertonut, tutkimus jatkuu. Työn murros lisää luovan ja joustavan ajattelun tarvetta sekä työtehtäviä, joissa tarvitaan empaattista vuorovaikutusta. Näissä koneet eivät meitä korvaa.
Kestämmekö me muutoksen? Miten ihmisen kuormitus testataan? Miten jaksotamme kuormitusta niin, että emme sairastuisi? Miten opimme tunnistamaan ja tarttumaan mielenterveyden ”flunssan” ensioireisiin, siihen kun arjesta katoaa ilo, uni ei tahdo tulla tai erilaiset epämääräiset tuntemukset alkavat vaivata? Missä minä ihminen käyn lepuuttamassa mieltäni, jos robokollega hoitaa helpoimmat nakit?
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi juuri raportin, joka linjaa työympäristöä ja työhyvinvointia vuoteen 2030. Raportti tunnistaa työn murroksen ja arvioi, että työn psykososiaalinen kuormitus lisääntyy työn muutoksen myötä. Psykososiaaliset kuormitustekijät tarkoittavat työn sisältöön, työjärjestelyihin tai työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä.
Tekisi mieli lainata Aku Ankkaa: KÄÄK! Ei ole helppo olla ihminen muuttuvassa työelämässä.
Paluu on mahdollinen
Myyntityössä ja hoitoalalla työkyvyttömyyttä ja sen uhkaa aiheuttavat mielenterveysongelmat ovat yhä useampien todellisuutta. Kun hakemus on tullut eläkeyhtiöön, työkyvyttömyyden polkua on kuljettu pitkälle. Paluukin on mahdollista. Etenkin alle 45-vuotiaat kokevat, että työhön paluuta voidaan tukea.
Kutsumme kaikki saman nuotiopiirin ääreen kehittämään tulevaisuuden työelämää, joka ennaltaehkäisee työkykyriskiä ja kasvattaa työkykyä – jopa palauttaa kateissa olleen työkyvyn ja työnilon. Jaettu data on moninkertainen data. Ja työkyky elämänlaatua.
Blogin ensijulkaisu on ollut Talouselämän kumppanuusblogina.
Suvi Hintsanen-Kärpijoki
Suvi Hintsanen-Kärpijoki bloggaa työkyvystä ja työn tulevaisuudesta. Suvin intohimona on ymmärtää ihmisen ja teknologian yhteiseloa. Suvi haluaa löytää vaikuttavat ja vastuulliset keinot, joilla työkykyriskiä hallitaan muuttuvassa maailmassa.