Työn hallinnan kokemus muuttuvassa työelämässä

Erään asiakasyritykseni työntekijä pohti työhyvinvointikyselyn vastauksessaan motivoitumistaan työhön. Tärkeää on ollut yrityksen lupaus siitä, että aina pyritään tuottamaan mahdollisimman hyvää jälkeä. "Tämä sai minut yrittämään parhaani ja näin ollen pystyin aidosti olemaan ylpeä jokaisesta osasta yms. mikä käsistäni lähti eteenpäin. Työmenetelmien kehittäminen ja miettiminen että miten voisin tehdä asian tehokkaammin tai paremmin tuli automaattisena johdannaisena tästä fiiliksestä".

Hän toi esiin myös sen, että tuotannon työtehtävät eivät aina ole välttämättä olleet mieleisiä, mutta edellä mainitun fiiliksen myötä motivaatio pysyi korkeana. "Siksi työntekijän ymmärrys tehtävän työn tärkeydestä ja kiitos tehdystä työstä ovat mielestäni erittäin tärkeitä asioita."

Miten muuttuvassa työssä voi kokea tätä ammattiylpeyttä ja työn hallinnan tunnetta? Keskustelin näistä teemoista marraskuussa 2018 toteutetussa webinaarissa Johanna Ikäheimon kanssa ja reflektoin nyt kahdessa blogikirjoituksessani Johannan kanssa käytyä keskustelua.

Johanna on Lappset Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja, minkä lisäksi hän on toiminut konsernin henkilöstöjohtajana. Myös monien luottamustehtäviensä kautta Johannalla on useita näköalapaikkoja suomalaisen työelämän kehittämiseen. Johanna on muun muassa työeläkeyhtiö Varman hallituksen jäsen.

Lappset Group Oy on perheomisteinen osakeyhtiö, jonka tuotteet ja ratkaisut tukevat kaiken ikäisten ihmisten hyvinvointia leikin ja liikunnan avulla. Yrityksen visiona on viedä ihmiskunta ulos. Lappset-konsernin palveluksessa on noin 400 henkilöä yhdeksässä eri maassa, josta noin puolet on Suomessa . Lappsetin toimintaympäristö on Johannan mielestä haastava, hauska ja inspiroiva.

Elämme neljännen teollisen vallankumouksen aikaa (4IR), jolle ominaisia asioita ovat teknologioiden uudenlainen yhdistely ja hyödyntäminen yhä globaalimmassa toimintaympäristössä.

Kaikki mahdollinen automatisoidaan. Webinaarissamme Johanna korosti kuitenkin sitä, että kaikkea ei voi sylkeä teknologian syliin. Pitää pohtia sitä, mitä ovat sellaiset työn tekemisen kohdat, missä ihmisten väliset kohtaamiset tuottavat erityisesti arvoa.

Välillä keskitytään liikaa "vermeisiin, vehkeisiin ja välineisiin" ja unohdetaan se, mitä työkaluilla tavoitellaan. Pitää ikään kuin peruuttaa siten, että asiaa katsotaan ensin tavoitellun hyödyn kautta. Mitä digitalisoinnilla pyritään ratkaisemaan? Mikä on asiakkaan tarve ja haluttu lopputulema? Näillä kysymyksillä on iso merkitys myös siinä, millainen on työn hallinnan kokemus yksilöllä.

Kun toimintaympäristö muuttuu, niin myös työ pitää määritellä uudella tavalla. Aivotutkija Katri Saarikivi on todennut, että työ on toisten ihmisten ongelmien ratkaisemista, toisten ihmisten tarpeisiin vastaamista, yhdessä toisten ihmisten kanssa.

Saarikivi on korostanut myös sitä, että laadukas ajattelu on jaettua. Monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen tapahtuu parhaiten vuorovaikutustilanteissa. Tarvitsemme toisiamme, jotta voimme monimutkaisessa toimintaympäristössä tuottaa asiakkaalle ne palvelut, joita tämä tarvitsee.

Kun työ muuttuu, niin joudutaan uudella tavalla miettimään myös sitä, miten aikaansaamista, työn tuloksia ja työn arvoa mitataan? Mistä työnantaja maksaa? Mistä palkitaan?

Silloin, kun ollaan kovassa kasvussa, niin ihmiset eivät aina ymmärrä sitä, että muutoksen vauhti tai kellotaajuus muuttuu. Tällöin itse kunkin pitää kuitenkin pystyä muuttamaan myös omaa rytmiään. Tämä vaatii paljon miksi-keskustelua, jotta vahvistuu ymmärrys siitä, minne ollaan yhdessä menossa.

Suuntaa pitää hahmottaa yhdessä. Toisaalta pitää myös suostua olemaan muutoksen virrassa mukana.

Ihmiset haluavat hoitaa asioitaan helposti ja nopeasti. Tämän myötä liiketoimintamallien täytyy muuttua ja niiden muuttajille on myös uudenlainen tilaus.

Johanna korosti webinaarissamme sitä, että asiakkaan tietotasoa ei kannata koskaan aliarvioida. Ennen yhteydenottoaan asiakas on usein jo hankkinut tietoa yrityksestä. Siinä vaiheessa, kun asiakas tavalla tai toisella tulee luokse, tämän tietotasoa pitää onkia esiin ja yksilöidä sitä palvelua, mitä asiakkaalle tarjotaan.

Jokainen yrityksen työntekijä on myyjä ja jokaisen työntekijän tehtävänä on omalla tavallaan palvella loppuasiakasta.

Lappsetilla on toteutettu Lean-ajattelun mukaisia Kaizen-työpajoja, joissa arjen toiminnassa tunnistettuihin pulmiin on yhdessä etsitty ratkaisuja.

Johanna toi keskustelussamme esiin sen, että uutta ei synny entisin keinoin, eikä niin, että aina samat ja samanlaiset ihmiset ovat ongelmia pohtimassa. Kaizen-työpajoihin onkin koottu ihmisiä mukaan kuplan ulkopuolelta - suunnittelijoita ja tuotannon ihmisiä Rovaniemeltä ja maailmalta.

Työpajojen myötä on usein opittu ja saatu aikaan enemmän kuin alun perin osattiin odottaakaan. Tiettyä pulmaa ratkaistaessa on voitu löytää uusi tuote- tai palveluinnovaatio, parempi tekninen ratkaisu ja mielekkäämpi tapa toimia.

Uusien työkalujen käyttöönotto on hyvä tapa uusien työtapojen opetteluun, koska uusi väline voi pakottaa luopumaan vanhasta. Työkalut eivät kuitenkaan saa olla ohjaava tekijä. Työkaluja hankittaessa ja käyttöönottoa suunniteltaessa täytyy miettiä se, että mitä uutta, positiivista ja järkevää tapaa toimia ne auttavat.

Miten sitten ideoista edetään toimeenpanoon? Johanna kertoi, että aina ei löydy riittävästi voimaa asioiden loppuunsaattamiseen ja toimeenpanoon. Toisaalta kokemukset toimeenpanosta lisäävät uskoa ja kannustavat muitakin toimenpiteisiin. Kehitystä pitää tehdä näkyväksi. Lappsetilla on esitetty kehittämisen tuloksia videonäytöillä, tehty juttuja tiedotteisiin, juotu kakkukahveja ja iloittu aikaansaamisesta.
Kun suunnataan kohti tuntematonta, joudutaan myös kokeilemaan asioita. Tällöin tulee myös virheitä, joita täytyy sallia. Johanna totesi, että kokeileminen ja kompasteleminen on osa ihmisen kasvua ja kehitystä. Kävelemäänkin oppii vaan niin, että välillä kaatuu ja konttaa. Välillä laastaria polveen ja menoksi.

Hyvinvoiva työntekijä saa aikaan hyvän asiakaskokemuksen, koska hänellä on fokus kohdillaan, hyvä vire ja näihin liittyen voimavaroja sekä tilanne- ja suhteellisuudentajua auttaa ratkaisemaan asiakkaan ongelmia.

Johanna Ikäheimo on havainnut, että jos työntekijä voi hyvin, niin ulospäin tuotettu palvelu on parempaa. Hyvän työntekijä- ja asiakaskokemuksen varmistaminen on pitkäjänteistä toimintaa, joka lähtee siitä, että perusta on kunnossa.

Perusta puolestaan rakentuu niille arvoille ja periaatteille, joihin organisaatiossa uskotaan ja joiden mukaisesti myös käytännössä toimitaan. On tärkeää, että ihmiset voivat luottaa siihen, että erilaisissa tilanteissa toimitaan oikeudenmukaisesti ja arvojen vastaiseen toimintaan myös puututaan. Lisäksi on tärkeää se, että jokaisen aivot saadaan käyttöön, asioita tehdään näkyväksi ja niistä uskalletaan puhua.