Vihreitä kysymyksiä: Green bond – mikä? miksi? miten?

Vihreitä kysymyksiä: Green bond – mikä? miksi? miten?

08.04.2019
vastuullisuus
ilmastonmuutos
sijoitukset ja talous
Blogi

Varman tuoreessa vuosi- ja yritysvastuuraportissa kerromme, että green bond -salkussamme on noin 390 miljoonaa euroa. Tämä on noin 4 prosenttia likvideistä joukkovelkakirjalainasijoituksistamme. Viime vuonna green bond -markkina jatkoi kasvuaan, mutta kasvu oli kuitenkin maltillisempi verrattuna edellisiin vuosiin. Tämä vuosi on taas alkanut vauhdikkaasti. Green bond -markkinan koko on vielä alle prosentin suhteessa koko joukkovelkakirjalainamarkkinaan.

Mutta mitä nämä green bondit oikeastaan ovat?

Mikä on green bond?

Green bond on joukkovelkakirjalaina, jossa nostettu velkapääoma kohdennetaan ympäristöystävällisiin investointeihin. Lainan ottaja sitoutuu investoimaan määriteltyihin hankkeisiin, joilla on myönteisiä ympäristövaikutuksia ja myös raportoimaan näistä. Liikkeeseenlaskija kuitenkin vastaa lainasta koko taseellaan ja luottoriskinäkökulmasta green bondit eivät eroa tavallisista joukkovelkakirjalainoista.

Green bondilla rahoitetut investoinnit tai hankkeet liittyvät usein energia-, rakennus- ja kuljetussektoriin ja liikkeeseenlaskija voi olla valtio, kunta, luottolaitos, pankki tai yritys.

Miksi Varma sijoittaa green bondeihin?

Ilmastonmuutoksen hillintä on yksi Varman keskeisistä vastuullisuustavoitteista. Sijoitusten ilmastopolitiikassa sitoudumme kehittämään sijoitustoimintaamme siten, että sijoituksemme hiilijalanjälki laskee ja sijoituksistamme tulee Pariisin sopimuksen tavoitteen mukaisia. Green bond -sijoittajana tiedämme tavallista tarkemmin, mihin lainaamamme rahat käytetään ja voimme suoraan olla mukana rahoittamassa vihreitä hankkeita. Lähtökohtana myös green bond -sijoituksille on tietysti liikkeeseenlaskijan luottoriski ja sen hinnoittelu.

Miksi yritys tai valtio haluaa laskea liikkeeseen green bondin?

Liikkeeseenlaskija voi green bondin avulla tuoda esiin vastuullisuuttaan ympäristöasioissa ja ne voivat olla houkuttelevia myös sijoittajakunnan laajentamisen näkökulmasta. Näin voidaan korostaa liiketoiminnan ympäristöystävällisyyttä ja näyttää, että ilmastonmuutoksen haasteet ja mahdollisuudet on huomioitu toiminnassa. Tämä voi jopa alentaa liikkeeseenlaskijan rahoituskustannuksia kokonaisuudessaan.

Miten tiedetään, että investoinnit ovat vihreitä?

Green bond -markkinan toiminta perustuu itsesääntelyyn ja toimii suositusten mukaan. Markkina on kasvanut voimakkaasti ja käytännöt ja lähestymistavat kehittyvät edelleen. Green Bond Principles toimii markkinastandardina ja edellyttää, että liikkeeseenlaskija huomioi ja kertoo näistä:

1) rahoituksen käyttökohteet

2) hankkeiden arviointi ja valinta

3) varojen hallinto

4) raportointi

Liikkeeseenlaskija yleensä laatii green bond -ohjelman, eli dokumentin missä kerrotaan, minkälaisiin hankkeisiin investoidaan, miten projektit valitaan, hallinnoidaan ja raportoidaan. Useimmiten riippumaton asiantuntija antaa lausuntonsa ohjelmasta ja ympäristövaikutuksista.

EU green bond standard on myös työn alla. EU komissio on perustanut asiantuntijaryhmän tutkimaan, miten voidaan tarkemmin määritellä ja luokitella kestävän talouden aktiviteetteja ja näin lisätä kestävää rahoitusta.

Lisäämällä markkinastandardeja ja sääntelyä voidaan saada sijoittajat luottamaan green bond -markkinaan paremmin. Myös liikkeeseenlaskijoille voi olla hyödyllistä, että olisi olemassa valmiit määritelmät sille, mitä aktiviteetteja voidaan lukea vihreäksi. Oikean balanssin löytäminen on tietysti tärkeää: jos määritelmät ovat liian tiukat, siitä voi olla haittaa markkinan ja kestävän rahoituksen kasvulle.

Ovatko green bondit ratkaisu ilmastomuutoksen isoon rahoitushaasteeseen?

Green bondit ovat erittäin hyvä ja tehokas tapa saada sijoittajat ja yritysten ympäristöystävälliset hankkeet löytämään toisensa – mutta uskon, että ne ovat vain osa ratkaisua. Tärkeintä sijoittajan näkökulmasta on, että kaikki toimijat ymmärtävät minkälaiset riskit ja mahdollisuudet ilmastonmuutos ja sen torjunta tuo mukanaan ja muuttavat toimintansa sen mukaiseksi.

Yritysten ja valtioiden on tehtävä paljon enemmän kuin mitä voidaan paketoida green bondiin, jotta kehitys olisi Pariisin ilmastosopimuksen mukainen. Green bondit on kuitenkin yksi hyvä työkalu kestävän kehityksen rahoituksessa. Uskon, että yhtiö, joka on tehnyt green bondin, todennäköisesti tietää enemmän toiminnan ympäristövaikutuksista ja siitä voi olla hyötyä myös esim. osakkeenomistajille.

Muita green bondihin liittyviä keskustelujen aiheita ovat esimerkiksi: Lisääkö green bondit todellakin vihreitä sijoituksia? Onko jälleenrahoittaminen hyvä tapa? Voidaanko green bondilla rahoittaa myös käyttöpääomaa? Miten tärkeä on liikkeeseenlaskijan muun toiminnan vastuullisuus?

Green bondien ympärillä on edelleen paljon avoimia kysymyksiä, sijoittajan ja liikkeeseenlaskijan vastaukset hakevat vielä muotoaan.  Kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen torjunta on monimutkainen aihe – sen rahoittamiseen ei myöskään löydy helppoja vastauksia – ottakaamme kuitenkin haaste vastaan!

Ann Brännback
Ann Brännback
seniorisalkunhoitaja
var disqus_shortname = 'varmafi'; var disqus_identifier = 'b049e279-e373-44dc-bdaf-2e15883c69fc' + '-' + 'fi'; var disqus_title = 'Vihreitä kysymyksiä: Green bond – mikä? miksi? miten?'; var disqus_url = 'https://www.varma.fi/muut/blogi/postaukset/2019-q2/green-bondit---mita-ne-ovat/'; var disqus_config = function () { this.language = 'fi'; }; (function () { var dsq = document.createElement('script'); dsq.type = 'text/javascript'; dsq.async = true; dsq.src = '//' + disqus_shortname + '.disqus.com/embed.js'; (document.getElementsByTagName('head')[0] || document.getElementsByTagName('body')[0]).appendChild(dsq); })();
(function (w, d, s, l, i) { w[l] = w[l] || []; w[l].push({ 'gtm.start': new Date().getTime(), event: 'gtm.js' }); var f = d.getElementsByTagName(s)[0], j = d.createElement(s), dl = l != 'dataLayer' ? '&l=' + l : ''; j.async = true; j.src = '//www.googletagmanager.com/gtm.js?id=' + i + dl; f.parentNode.insertBefore(j, f); })(window, document, 'script', 'dataLayer', 'GTM-MJL5CR'); (function(w, t, f) { var s='script',o='_giosg',h='https://service.giosg.com',e,n;e=t.createElement(s);e.async=1;e.src=h+'/live/'; w[o]=w[o]||function() {(w[o]._e=w[o]._e||[]).push(arguments)} ;w[o]._c=f;w[o]._h=h;n=t.getElementsByTagName(s)[0];n.parentNode.insertBefore(e,n); })(window,document,3860); (function(h,o,t,j,a,r){ h.hj=h.hj||function(){(h.hj.q=h.hj.q||[]).push(arguments)}; h._hjSettings={hjid:928553,hjsv:6}; a=o.getElementsByTagName('head')[0]; r=o.createElement('script');r.async=1; r.src=t+h._hjSettings.hjid+j+h._hjSettings.hjsv; a.appendChild(r); })(window,document,'https://static.hotjar.com/c/hotjar-','.js?sv='); var _paq = _paq || []; /* tracker methods like "setCustomDimension" should be called before "trackPageView" */ _paq.push(["setCookieDomain", "*.varma.fi"]); _paq.push(["setDomains", ["*.varma.fi"]]); _paq.push(['trackPageView']); _paq.push(['enableLinkTracking']); (function() { var u="//piwik.varma.fi/piwik/"; _paq.push(['setTrackerUrl', u+'piwik.php']); _paq.push(['setSiteId', '1']); var d=document, g=d.createElement('script'), s=d.getElementsByTagName('script')[0]; g.type='text/javascript'; g.async=true; g.defer=true; g.src=u+'piwik.js'; s.parentNode.insertBefore(g,s); })();