Siirry sisältöön

Onnellisesti masentuneet?

Onnellisesti masentuneet?

01.10.2019
eläketurva
työelämä
Blogi

Sairauspoissaolot lähtivät pitkän laskun jälkeen kasvuun vuonna 2016. Työkyvyttömyyseläkkeet seurasivat viime vuonna perässä, ja nousu näyttää jatkuvan. Lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeiden kasvusta selittyy mielenterveyden häiriöillä. Onko suomalaisten mielenterveys romahtanut vai onko työelämä tehnyt synkän äkkikäännöksen?

Onko suomalaisten mielenterveys romahtanut vai onko työelämä tehnyt synkän äkkikäännöksen?

Suomalaiset ovat tutkitusti maailman onnellisin kansa. Kyselyihin perustuvien väestötutkimusten mukaan olemme myös terveempiä ja työkykyisempiä kuin koskaan. Nämä tulokset eivät tue ajatusta mielenterveyden äkillisestä romahtamisesta. Toisaalta OECD kertoo raportissaan, että Suomi on mielenterveyshäiriöiden yleisyydessä EU:n kärkimaita. Miten on mahdollista, että olemme kärjessä sekä onnellisuudessa että mielenterveyshäiriöissä?

Mielenterveyshäiriöistä masennus ja ahdistuneisuus ovat yleisimmät työkyvyttömyyden syyt. Tutkimusten mukaan masennuksen esiintyvyys väestössä on pysynyt viime vuosikymmenet varsin vakaana, tosin naisilla ja nuorilla se näyttää hieman lisääntyneen. Muutokset eivät kuitenkaan ole niin suuria ja äkillisiä, että pelkästään niillä voisi selittää nopeasti kasvaneet työkyvyttömyysluvut.

Hoidetaanko suomalaisten mielenterveyttä sitten huonosti?

Tämä on valitettavasti jossakin määrin totta. Mielenterveyden häiriöistä puhutaan aiempaa avoimemmin, mutta riittävää hoitoa on vaikea saada. Pulaa on niin terapeuteista kuin terapiastakin. Pitkäaikaisia hoitosuhteita on hankala muodostaa, minkä vuoksi diagnooseja tehdään ehtimättä perehtyä potilaan kokonaistilanteeseen. Hoidossa painottuvat pitkät sairauspoissaolot sen sijaan, että töissä jatkettaisiin tuetusti ja mahdollisimman pian. Masennus ei parane kotona odottamalla, eikä sosiaalisten tilanteiden pelko sillä, että ihmisten kohtaamista välttelee.

Työelämän laadun heikentymisestä puhutaan paljon. Voisiko se selittää lisääntyneen työkyvyttömyyden? Tutkimustulokset eivät tarjoa tukea väitteelle. Tuorein Työolobarometri antaa suomalaisesta työelämästä varsin valoisan kuvan. Monet keskeiset työelämän laatutekijät, kuten vaikutusmahdollisuudet, osallistuminen työpaikan toiminnan kehittämiseen ja uuden oppiminen ovat kehittyneet suotuisasti. Toki miinuspuoleltakin löytyy asioita, kuten kiire ja epävarmuus työpaikan pysyvyydestä, muttei näilläkään tekijöillä pysty selittämään työkyvyttömyyden nopeaa heilahdusta ylöspäin.

Mielenterveyden häiriöistä puhutaan aiempaa avoimemmin, mutta riittävää hoitoa on vaikea saada.

Mistä sitten voi olla kyse? Taustalla on monia tekijöitä, joista kaikkia tuskin edes olemme tunnistaneet. Osaksi kyse on siitä, että mielenterveyden häiriöt otetaan avoimemmin puheeksi ja niiden vuoksi hakeudutaan hoitoon herkemmin. Alidiagnostiikasta on siirrytty ylidiagnostiikkaan. Diagnoosi saattaa helpottaa ja auttaa ymmärtämään, mistä paha olo johtuu, mutta se voi myös passivoida ihmisen potilaan rooliin odottamaan, että joku muu tekee asialle jotakin.

Mielenterveysongelmia esiintyy kaikissa ikäryhmissä, mutta nuorilla ne ovat merkittävin työkyvyttömyyden syy. Asiantuntijoilla on tarjolla mielenkiintoisia selityksiä, joista monet kietoutuvat suuriin odotuksiin ja suorituspaineisiin. Kun maailma on auki, tuntuu vaihtoehtojen kirjo rajattomalta. Omia valintoja on helppo epäillä. Olisiko sittenkin pitänyt valita toinen koulutus, toinen työ? Todellisuus ei aina vastaa sitä kuvaa, joka muodostuu toisten elämää someikkunasta kurkistellessa. Kun työhön liittyviin paineisiin ja odotuksiin vielä yhdistyy vapaa-ajan ylisuorittaminen ja niukaksi jäävä palautuminen, on mielenterveys lopulta se heikoin lenkki.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Kauppalehden vierasblogina 10.4.2019.

Jan Schugk
Jan Schugk
Ylilääkäri
040 594 1448
jan.schugk@varma.fi
Jan Schugk toimii Varman ylilääkärinä.
var disqus_shortname = 'varmafi'; var disqus_identifier = '35f55e09-9cb8-4ee8-bd89-97b5ab1a7dbf' + '-' + 'fi'; var disqus_title = 'Onnellisesti masentuneet?'; var disqus_url = 'https://www.varma.fi/muut/blogi/postaukset/2019-q4/onnellisesti-masentuneet/'; var disqus_config = function () { this.language = 'fi'; }; (function () { var dsq = document.createElement('script'); dsq.type = 'text/javascript'; dsq.async = true; dsq.src = '//' + disqus_shortname + '.disqus.com/embed.js'; (document.getElementsByTagName('head')[0] || document.getElementsByTagName('body')[0]).appendChild(dsq); })();
(function (w, d, s, l, i) { w[l] = w[l] || []; w[l].push({ 'gtm.start': new Date().getTime(), event: 'gtm.js' }); var f = d.getElementsByTagName(s)[0], j = d.createElement(s), dl = l != 'dataLayer' ? '&l=' + l : ''; j.async = true; j.src = '//www.googletagmanager.com/gtm.js?id=' + i + dl; f.parentNode.insertBefore(j, f); })(window, document, 'script', 'dataLayer', 'GTM-MJL5CR'); (function(w, t, f) { var s='script',o='_giosg',h='https://service.giosg.com',e,n;e=t.createElement(s);e.async=1;e.src=h+'/live/'; w[o]=w[o]||function() {(w[o]._e=w[o]._e||[]).push(arguments)} ;w[o]._c=f;w[o]._h=h;n=t.getElementsByTagName(s)[0];n.parentNode.insertBefore(e,n); })(window,document,3860); (function(h,o,t,j,a,r){ h.hj=h.hj||function(){(h.hj.q=h.hj.q||[]).push(arguments)}; h._hjSettings={hjid:928553,hjsv:6}; a=o.getElementsByTagName('head')[0]; r=o.createElement('script');r.async=1; r.src=t+h._hjSettings.hjid+j+h._hjSettings.hjsv; a.appendChild(r); })(window,document,'https://static.hotjar.com/c/hotjar-','.js?sv='); var _paq = _paq || []; /* tracker methods like "setCustomDimension" should be called before "trackPageView" */ _paq.push(["setCookieDomain", "*.varma.fi"]); _paq.push(["setDomains", ["*.varma.fi"]]); _paq.push(['trackPageView']); _paq.push(['enableLinkTracking']); (function() { var u="//piwik.varma.fi/piwik/"; _paq.push(['setTrackerUrl', u+'piwik.php']); _paq.push(['setSiteId', '1']); var d=document, g=d.createElement('script'), s=d.getElementsByTagName('script')[0]; g.type='text/javascript'; g.async=true; g.defer=true; g.src=u+'piwik.js'; s.parentNode.insertBefore(g,s); })();