Viime viikot on eletty poikkeusoloissa. Koronaviruksen aiheuttaman pandemian hillitsemiseksi tehdyillä toimilla on poikkeuksellisen mittavia ja laajakantoisia vaikutuksia talouteen.
Käynnissä oleva koronakriisi on jo nyt myös talouskriisi, jonka todellista olemusta emme vielä oikeastaan tunne.
Markkinoilla mitataan odotuksia
Periaatteessa osakekurssien liikkeet kertovat, miten hyvin tulokset vastaavat markkinoiden odotuksiin. Markkinoiden ajatellaankin, ainakin teoriassa, jokaisella hetkellä ottavan huomioon kaiken tulevaisuuteen liittyvän saatavilla olevan oleellisen tiedon. Osa markkinaliikkeistä liittyy talouden perustekijöiden muutoksiin, osa syntyy muuten vaan. Sanotaan, että juuri rahoitusmarkkinoilla niin kutsuttu näkymätön käsi toimii tehokkaasti.
Koronakriisi on talouden ulkopuolelta tuleva shokki, jonka kestosta ja syvyydestä ei ole varmuutta. Volatiliteetti osakemarkkinoilla kasvoi voimakkaasti maaliskuussa. Tämä olikin varsin luonteva seuraus yltyneestä epävarmuudesta. Puutteellisen informaation vuoksi markkinat reagoivat voimakkailla liikkeillä. Rahapolitiikka on ollut pitkään talouspolitiikan keskiössä. Ajoittain kurssiliikkeet ovat heijastaneet pikemminkin keskuspankkien rahapoliittisiin toimiin liittyviä odotuksia ja niiden täyttymistä kuin yritysten tuloksia tai talouden fundamenttien muutoksia.
Odotusten lisäksi taloudessa on usein kyse myös luottamuksesta. Luottamuksen palauttaminen on kallista. Viime viikkojen aikana on todistettu ennen näkemättömiä luottamustoimia, kun keskuspankit ja valtiot ovat antaneet ’’whatever it takes’’ -sitoumuksiaan. Vähempi ei nyt riittäisikään. Finanssikriisistä on opittu ainakin se, että toimien oltava riittävän isoja ja oikea-aikaisia.
Kriisissä kriittisintä on rahoitusjärjestelmän vakaus. Rahoituksen välittyminen taloudessa vastaa ihmisen verenkiertoa. Jos likviditeetti uhkaa kuivua, potilas on hengenvaarassa. Tärkeää on myös pyrkiä välttämään massatyöttömyys ja konkurssiaalto. Talouden ja yritysten ansaintapotentiaaliin liittyvät fundamentit ovat edelleen epävarmoja. Siksi sekä keskuspankkien että valtioiden elvytystoimet ovat valtavia. Oikeastaan muita järkeviä vaihtoehtoja ei oikein ole.
Etuusperusteisessa eläkejärjestelmässä lupaukset on lunastettava
Myös eläkkeissä on kyse luottamuksesta. Suomessa on etuusperusteinen työeläkejärjestelmä, jossa annetut eläkelupaukset on lunastettava.
Finanssivalvonta antoi maaliskuussa ilmoituksen poikkeuksellisesta epävarmuudesta rahoitusmarkkinoilla. Finanssikriisin opetus oli, että seuraavaa kriisiä varten on hyvä olla suunnitelmat ja marssijärjestys selvillä, mikäli poikkeustoimia tarvittaisiin. Finanssivalvonta seuraa finanssimarkkinatilannetta ja arvioi sen vaikutusta eläkelaitosten vakavaraisuuteen. Fiva on velvoitettu raportoimaan sosiaali- ja terveysministeriölle muutoksista viipymättä, jolloin ministeriö voi tarvittaessa käynnistää lainmuutosten valmistelun vakavaraisuusvaatimusten helpottamiseksi.
Viime vuosina toimintaympäristö on ollut suotuisa eläkesijoittajille. Varallisuusarvot nousivat pitkään ja työeläkevakuuttajien vakavaraisuusasemat ovat vahvistuneet. Osana väliaikaista vakavaraisuuslainsäädännön muutosta finanssikriisin sydämessä kasvatettiin niin kutsutun osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun osuutta eläkesijoittajien tuottovaatimuksessa. Tästä ns. OLVIsta on tullut pysyvä osa, ja sen osuutta nostettiin eläkeuudistuksessa. Se vahvistaa eläkesijoittajien mahdollisuuksia ajoittaa päätöksiä allokaatiomuutoksista ja sietää kurssivaihteluita.
Pitkään suotuisana jatkunut sijoitusympäristö on nyt kertaheitolla muuttunut. Arvostukset osakemarkkinoilla ovat elpyneet, mutta epävarmuus on edelleen syvää. Ei tarvitse kovinkaan kirkasta kristallipalloa ennakoidakseen, että voimakkaita käänteitä voi olla edessäkin. Olennaista on vakavan kriisin keskelläkin huomata, että on kriisejä ja kriisejä. Ja toisaalta kriiseissä on erilaisia vaiheita. Vakavissa systeemikriiseissä pääoman allokoituminen häiriintyy voimakkaasti. Näin ei ole ainakaan vielä käynyt.
Työeläkejärjestelmä kohtaa koronashokin ja markkinamyllerryksen varsin vakaassa vakavaraisuusasemassa. Vakavaraisuussääntely on rakennettu turvaamaan eläkkeitä, kun markkinoilla tapahtuu arvostusten muutoksia. Nyt juuri on maltettava antaa sen hoitaa tehtäväänsä. Työeläkevakuuttajat kilpailevat keskenään. Ehkäpä mutkattomin osa alan kilpailusta tapahtuu juuri sijoitustuotolla ja vakavaraisuudella.