Työkykysyklillä tarkoitamme yksilön työkyvyn vaihtelua, jossa työn kehitys on linjassa yksilön ammatillisen kehityksen ja voimavarojen kanssa. Joskus kuitenkin työn kehitys erkaantuu yksilön ammatillisesta kehityksestä tai voimavaroista, mikä saattaa aiheuttaa työkykyriskiä.
Ymmärrys työkykysyklistä tukee työkyvyttömyysriskien hallintaa
Työkyvyn syklisyys nousukausineen ja matalapaineineen vaikuttaa sekä organisaatioiden että yksilöiden työkykyyn ja sitä kautta organisaation työkyvyttömyysriskiin. Työkyvyttömyysriskien hallinnan näkökulmasta on tärkeää ymmärtää työkyvyn syklisyys ja tunnistaa työkyvyn vaihteluun vaikuttavat tekijät. Vasta sitten on mahdollista tehdä korjausliikkeitä yksilöiden ja organisaation työkykyyn ja sitä kautta ennalta ehkäistä työkyvyttömyysriskejä.
Työkyvyn vaihteluun vaikuttavien tekijöiden tarkasteluun Varma on kehittänyt asiakastarpeita ja tutkimustietoa hyödyntäen Tunne työkykysykli -kyselytyökalut, joissa teemoina ovat keskeisiä työkykyyn yhteydessä olevia tekijöitä.
Tuntuman kautta vankkaan Otteeseen
Työelämän syklisyys ja käynnissä oleva mieletön muutos ovat asettaneet organisaatiot tilanteeseen, jossa kirkas tilannekuva henkilöstön työkyvystä ja vaikuttavien toimenpiteiden määrittäminen vaativat reaaliaikaista ja systemaattisesti kerättävää tietoa organisaatioiden työkykysyklin vaiheesta. Uudistuneet kyselyt tarjoavat tähän tarpeeseen työkaluja Varman asiakkaille.
Kyselytyökaluja on rakennettu erilaisiin tarpeisiin. Tuntuma antaa pulssimaisen tiedon aikaansaamisen kokemuksesta, hallinnan tunteesta ja kokemukseen tuesta. Pikaote tuottaa työkyvyn riskitekijöistä laajemmin tietoa, kun taas Ote on kyselyistä laajin ja antaa vankan otteen työkykyjohtamisesta. Johtamisote on kysely, jonka arviointi tuottaa tietoa esihenkilötoiminnasta.
Kyselyiden syklittämisellä on mahdollisuus kuunnella henkilöstöä säännöllisesti, havainnoida ja seurata tilannetta.
Tilannekuvasta käytännön tekemiseen
Kyselytyökalu on väline, joka kertoo, missä vaiheessa työkykysykliä ollaan eri riskitekijöiden osalta. Pelkkä tieto työkykysyklin tilanteesta ei kuitenkaan riitä, jos toimintaa halutaan aidosti kehittää ja välttää työkykyriskejä. Eihän vasarallakaan tee mitään, jos sitä ei käytä ja hyödynnä!
Kyselyjen toteutus on käyttäjäystävällistä ja helppoa, mikä tukee ajatusta, että voimavarat tulee käyttää kehityssuunnitelman rakentamiseen ja toimenpiteiden toteuttamiseen. Rohkeutta vaatii fokusointi ja työstämisen rajaaminen. Ajoittain kuulee kertomuksia kehityshankkeiden ähkystä ja organisaation uupumuksesta kehittämiseen sekä työn näkyväksi saattamisesta. Siksikin tulee valita, mihin keskitytään ja mikä tuottaa eniten vaikuttavuutta.
Toimenpiteitä on hedelmällistä pohtia yhdessä porukalla. Osallistuminen ja vaikuttaminen mahdollistavat paremman sitoutumisen ja sitä kautta onnistumisen. Toimenpiteiden määrittämisessä liian helposti kiinnitetään huomiota asioihin, jotka ovat heikolla tasolla. Vähintäänkin yhtä tärkeä on ymmärtää, missä on onnistuttu ja vahvistaa niitä asioita.
Pohdinnan paikka
Tunnetteko organisaation työkykysyklin vaihtelut niin hyvin, että voitte yhdessä tehdä työpaikasta entistäkin paremman ja toimivamman niin, että työhyvinvointi kasvaa ja työn kehitys on linjassa yksilöiden ammatillisen kehityksen ja voimavarojen kanssa? Jos epäröitte, niin suosittelemme lämpimästi kokeilemaan työkyvyn syklisyyden tilannekuvan kirkastamista Varman uudistuneilla kyselyillä.
Varmasti yhteinen tavoitteemme on entistä parempi työkyvyttömyysriskien hallinta, ja että kaikilla työkyky säilyy tässä mielettömässä muutoksessa.
Jaana Ahervuo
Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö
Sonja Salo
Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö