var sdkInstance="appInsightsSDK";window[sdkInstance]="appInsights";var aiName=window[sdkInstance],aisdk=window[aiName]||function(e){function n(e){t[e]=function(){var n=arguments;t.queue.push(function(){t[e].apply(t,n)})}}var t={config:e};t.initialize=!0;var i=document,a=window;setTimeout(function(){var n=i.createElement("script");n.src=e.url||"https://az416426.vo.msecnd.net/scripts/b/ai.2.min.js",i.getElementsByTagName("script")[0].parentNode.appendChild(n)});try{t.cookie=i.cookie}catch(e){}t.queue=[],t.version=2;for(var r=["Event","PageView","Exception","Trace","DependencyData","Metric","PageViewPerformance"];r.length;)n("track"+r.pop());n("startTrackPage"),n("stopTrackPage");var s="Track"+r[0];if(n("start"+s),n("stop"+s),n("addTelemetryInitializer"),n("setAuthenticatedUserContext"),n("clearAuthenticatedUserContext"),n("flush"),t.SeverityLevel={Verbose:0,Information:1,Warning:2,Error:3,Critical:4},!(!0===e.disableExceptionTracking||e.extensionConfig&&e.extensionConfig.ApplicationInsightsAnalytics&&!0===e.extensionConfig.ApplicationInsightsAnalytics.disableExceptionTracking)){n("_"+(r="onerror"));var o=a[r];a[r]=function(e,n,i,a,s){var c=o&&o(e,n,i,a,s);return!0!==c&&t["_"+r]({message:e,url:n,lineNumber:i,columnNumber:a,error:s}),c},e.autoExceptionInstrumented=!0}return t}( { instrumentationKey:"e0d09fd7-66d8-492a-9be1-1bddb519a28e" } );window[aiName]=aisdk,aisdk.queue&&0===aisdk.queue.length&&aisdk.trackPageView({});
Siirry sisältöön

Työkyvyn monet kasvot: Missä työkyky sijaitsee?

17.06.2020
työkykyjohtaminen
työelämä
Blogi

Työtä tehdään valtaosin ja pääsääntöisesti yhdessä. Työkyky nähdään kuitenkin tyypillisesti yksilön ominaisuutena. Mitä vaikutuksia yksilöivällä näkökulmalla on työkyvyn tukemiselle ja edistämiselle? Miksi meidän kannattaisi olla kiinnostuneita siitä, missä työkyvyn ajatellaan sijaitsevan?

Korona-aikana valtavasti lisääntyneissä etätöissä itsensä johtamisen ja itseohjautuvuuden vaatimus on entistä korostuneempi. Kotinurkissa työskentelyn vaikutuksista opitaan koko ajan lisää. On jo opittu, että etätyö on parhaimmillaan tehokasta ja työpäivän keskelle on mahdollista suunnitella joustoja, esimerkiksi ulkoilua. Monenlainen tiedonvaihto onnistuu virtuaalisestikin. Toisaalta työn ja vapaa-ajan raja on entistäkin häilyvämpi. Irrallisuuden, yksinäisyyden tai etätyöapatian tunteilta ei ole vältytty. Yhteistä ongelmanratkaisua ja luovaa ajattelua on jo haastavampaa toteuttaa virtuaalisesti. Toisten ilmeitä ja eleitä ei näe, ja osa sanojen merkityksistä jää piiloon. Tai mitä jos jääkin tärkeistä keskusteluista kokonaan sivuun? Huoli etänä työskentelevien työkyvystä on perusteltua.

Julkisessa keskustelussa työkyvystä on tällä hetkellä vallalla vahvasti yksilöivä näkökulma, jossa yksilölle etsitään tukea oman työkyvyn ylläpitoon. Tueksi tarjotaan niin asiantuntijoiden ohjeita ja uutta teknologiaa kuin keskittymisharjoituksiakin. Puheenvuoroja oman jaksamisen parantamisen keinoista kuulee monissa työtä koskevissa seminaareissa. Myös itseohjautuvuuden ja itsensä johtamisen tärkeyttä korostetaan. Totta onkin, että yksilöllisessä hyvinvoinnissa ja työkyvyssä on paljon osa-alueita, joita ei voi ulkoistaa muiden huolehdittaviksi. Apu henkilökohtaisen tilanteen havainnointiin ja oman toiminnan kehittämiseen on kiistatta tärkeää.

Kiirettä ja työn hallinnan menettämisen kokemuksia voi ratkaista vain tiettyyn pisteeseen asti yksilöä virittämällä

Yksilölähestyminen työkykyyn muodostuu ongelmalliseksi silloin, jos yksilön resilienssin, eli tilanteisen kestävyyden lisääminen on ainoa tai pääasiallinen keino parantaa työssä jaksamista. Jos ratkaisuista halutaan työn ja työkyvyn kannalta ennakoivia ja kokonaisvaltaisia, ei ratkaisuksi riitä vain yksittäisen yksilön tilanteen tarkastelu. Valtaosaan nykytyöelämässä esiintyvistä työkykyhaasteista, kuten kiireeseen, hallinnan vaikeuksiin, osaamisen jälkeen jäämiseen tai mielekkyyden katoamiseen, kestävämpi ratkaisu löytyy yhteisen työn rakentumista tarkastelemalla. Esimerkiksi kiirettä ja työn hallinnan menettämisen kokemuksia voi ratkaista vain tiettyyn pisteeseen asti yksilöä virittämällä. Hallinta menetetään ehkä uudelleen jo seuraavassa ruuhkahuipussa.

Jos yksilö kokee joutuvansa sinnittelemään tai selviytymään työssään, tilanteessa voi siis hyvin olla kyse siitä, että yksilötasolla on päädytty korjaamaan systeemin valuvikaa. Lisäksi on tärkeä ymmärtää, että oli työkyvyn heikkenemisen taustalla oleva kehityskulku mikä tahansa, tilanteen edetessä liian pitkälle joudutaan väistämättä "korjaamaan" yksilöä. Kaikkien kannalta olisi tärkeää, että tähän ei päädyttäisi muutoin kuin yllättävän sairauden tai kriisin kohdalla.  

Henkilöstökyselyillä on vahva ja perusteltu asema organisaation työkyvyn tason mittaamisessa. Kyselyt antavat parhaimmillaan tärkeitä hälytysmerkkejä. Varma on vastikään uudistanut asiakkaille tarjottavia kyselytyökalujaan. Ne pohjautuvat tutkittuun tietoon työkykyyn vaikuttavista tekijöistä. Kyselyiden esiin nostamien hälytysmerkkien pitäisi tarjota sysäys tutkia taustalla olevia työn rakenteita tarkemmin. Tulosten muuttamisessa toiminnan kehittämiseksi saatetaan kuitenkin törmätä käytännön haasteisiin. Yhtenä haasteena on, että vastauksia käsitellään pienellä viiveellä ja yleisellä tasolla. Jos työkyvyn monitasoisia yhteyksiä yhteiseen toimintaan ei hahmoteta, työkyvyn on vaarana pelkistyä vain numeroiksi ja erillisiksi tavoitteiksi. Myös yksittäisen ihmisen tilanne voi liudentua keskiarvojen taakse.  

Näkökulmaa olisi siis laajennettava sen suhteen, mitä erilaisia mahdollisuuksia meillä on työkykyongelmiin havahtumiselle ja kuka niihin havahtuu. Valitettavan usein siinä kohtaa, kun HR tai työterveyshuolto pääsevät tilanteeseen kiinni, alun perin työn ristiriitaisten tavoitteiden tai organisoinnin synnyttämä työkyvyn haaste on jo muuttunut yksilön ongelmaksi. Tällöin myös ratkaisuilla on taipumus irrota yhteisöllisen tilanteen tarkastelusta ja yhteisestä työstä ja kohdistua vain yksilöön. 

Mitä enemmän toimijoita, yhteisiä tavoitteita, asiakkaiden tarpeita ja erisuuntaista kehitystä työhön linkittyy, sitä tietoisemmin työtä on suunniteltava ja kehitettävä yhdessä

Korona-aika saattaa vielä vahvistaa sitä harhaa, että etätöitä tekevän työntekijän työkykyisenä pysyminen olisi entistäkin selvemmin työntekijän vastuulla. Tärkeisiin työelämätaitoihin kuuluu nykyisin lisääntyvässä määrin työntekijöiden ja tiimien itsenäinen työn organisointi, mutta työ, sen rakenteet, tavoitteet ja hallittavuuden reunaehdot ovat aina kuitenkin yhteisöllisiä. Mitä enemmän toimijoita, yhteisiä tavoitteita, asiakkaiden tarpeita ja erisuuntaista kehitystä työhön linkittyy, sitä tietoisemmin työtä on suunniteltava ja kehitettävä yhdessä. Jopa kirjailijan itsenäinen ja vapaalta vaikuttava työ muotoutuu yhteistyössä erilaisten toimijoiden, kuten kustannustoimittajien ja rahoittajien kanssa sekä lukijoiden odotusten kohteena. Tämä on keskeinen oivallus työkyvyn ylläpidossa.

Ei siis ole aivan sama, missä ajattelemme työkyvyn sijaitsevan. Kun me Varmassa puhumme työkyvyn syklisyydestä, tarkoitamme tällä sitä, että työkyky sijaitsee aina jollain tavalla yksilön ja yhteisön välimaastossa. Myös silloin, kun työkyvyttömyys aiheutuu ennakoimattomasta sairaudesta, työ on usein tärkeä osa kuntoutumista. Kuvaamme työkykysyklillä siis sitä, miten yksilö ammatillisesti kehittyy ja miten hänen voimavaransa vaihtelevat osana työn yhteisöllistä kehitystä. Aihetta käsitellään myös Varman 22.6. julkaistavassa Työn murros ja työkyky -julkaisussa. Liiketoiminnan ja työkyvyn tuen suunnittelun lähtökohtana pitäisi olla se, että työn organisointi, tavoitteet, sisällöt ja asiakastarpeet sekä niihin kohdistuvat muutokset ovat myös yksilöiden työkyvyn ytimessä. Kaikissa organisaatioissa on työkykysyklin eri vaiheissa olevia työntekijöitä. Työkykyä ei siis laiteta "kerralla kuntoon", vaan työkyky on osa meidän jokaisen työtä ja sen organisointia ja johtamista.  

Toivomme työkyvystä huolehtimisen kenttään paljon enemmän keskustelua yhteisestä työkyvystä ja työkyvyn hallinnasta yhteisöllisenä asiana. Työkyvyn yhteinen havainnointi ja työkyvystä huolehtiminen kannattaa ottaa osaksi työtä. Tähän tarvitaan myös uusia välineitä. Varman uusi Työkyvyn nopea tilannearvio tarjoaa välineen tiimin työkykytilanteen tarkasteluun ja ratkaisujen löytämiseen - myös etätöissä. Varman asiakkaana voit tutustua välineeseen ja ottaa sen käyttöön Työkykyjohtamisen tietopalvelussa.

Marika Schaupp
Tutkimuspäällikkö
Tutustu bloggaajaan

Marjo Heikkinen 
Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö
Tutustu bloggaajaan 

 

Tämä on toinen kirjoitus Työkyvyn monet kasvot -blogisarjassa, jossa käsitellään uusia työkykyilmiöitä työn murroksessa.

var disqus_shortname = 'varmafi'; var disqus_identifier = '05ebcc83-f174-43cc-94d2-acedd61f7a67' + '-' + 'fi'; var disqus_title = 'Työkyvyn monet kasvot: Missä työkyky sijaitsee?'; var disqus_url = 'https://www.varma.fi/muut/blogi/postaukset/2020-q2/tyokyvyn-monet-kasvot-missa-tyokyky-sijaitsee/'; var disqus_config = function () { this.language = 'fi'; }; (function () { var dsq = document.createElement('script'); dsq.type = 'text/javascript'; dsq.async = true; dsq.src = '//' + disqus_shortname + '.disqus.com/embed.js'; (document.getElementsByTagName('head')[0] || document.getElementsByTagName('body')[0]).appendChild(dsq); })();
(function (w, d, s, l, i) { w[l] = w[l] || []; w[l].push({ 'gtm.start': new Date().getTime(), event: 'gtm.js' }); var f = d.getElementsByTagName(s)[0], j = d.createElement(s), dl = l != 'dataLayer' ? '&l=' + l : ''; j.async = true; j.src = '//www.googletagmanager.com/gtm.js?id=' + i + dl; f.parentNode.insertBefore(j, f); })(window, document, 'script', 'dataLayer', 'GTM-MJL5CR'); (function(w, t, f) { var s='script',o='_giosg',h='https://service.giosg.com',e,n;e=t.createElement(s);e.async=1;e.src=h+'/live/'; w[o]=w[o]||function() {(w[o]._e=w[o]._e||[]).push(arguments)} ;w[o]._c=f;w[o]._h=h;n=t.getElementsByTagName(s)[0];n.parentNode.insertBefore(e,n); })(window,document,3860); (function(h,o,t,j,a,r){ h.hj=h.hj||function(){(h.hj.q=h.hj.q||[]).push(arguments)}; h._hjSettings={hjid:928553,hjsv:6}; a=o.getElementsByTagName('head')[0]; r=o.createElement('script');r.async=1; r.src=t+h._hjSettings.hjid+j+h._hjSettings.hjsv; a.appendChild(r); })(window,document,'https://static.hotjar.com/c/hotjar-','.js?sv='); var _paq = _paq || []; /* tracker methods like "setCustomDimension" should be called before "trackPageView" */ _paq.push(["setCookieDomain", "*.varma.fi"]); _paq.push(["setDomains", ["*.varma.fi"]]); _paq.push(['trackPageView']); _paq.push(['enableLinkTracking']); (function() { var u="//piwik.varma.fi/piwik/"; _paq.push(['setTrackerUrl', u+'piwik.php']); _paq.push(['setSiteId', '1']); var d=document, g=d.createElement('script'), s=d.getElementsByTagName('script')[0]; g.type='text/javascript'; g.async=true; g.defer=true; g.src=u+'piwik.js'; s.parentNode.insertBefore(g,s); })();