Siirry sisältöön

Työntekijäammateissa työkyvyttömyysriskit ovat suurimpia

07.04.2021
työkykyjohtaminen
työelämä
korona
Blogi

Asiantuntijatyö korostuu työelämää koskevassa julkisessa keskustelussa. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että korona-aikana on puhuttu valtavasti etätyöstä ja virtuaalivälineisiin siirtyneistä asiantuntijoiden kokouksista. Keskustelu painottuu näin, koska asiantuntijat hallitsevat työelämää koskevaa keskustelua erityisesti sosiaalisessa mediassa.

Tilastojen valossa asiantuntijatyön osuus työmarkkinoilla onkin kasvanut. Asiantuntijatyöhönkin liittyy kuormitustekijöitä, joista saattaa kehittyä riskejä työkyvylle. On tärkeää, että ymmärrämme näitä uudenlaisia riskejä. Merkittävimmät työkyvyttömyysriskit painottuvat kuitenkin monestakin eri syystä työntekijäammatteihin.

Ammatti saattaa vaikuttaa työkyvyttömyysriskiin valikoitumisen kautta. Matalan kynnyksen työpaikkoihin, joihin ei vaadita korkeaa koulutusta, saattaa päätyä enemmän henkilöitä, joiden terveys, työkyky ja valmius selviytyä työelämän vaatimuksista ovat heikommat. Valikoitumisvaikutukset korostuvat aloilla, joilla on pulaa työvoimasta.

Perinteisesti fyysisesti kuormittavat ammatit ovat nyt myös psyykkisesti kuormittavia.

Viime aikoina mielenterveyden häiriöt ovat olleet julkisessa keskustelussa erityisen huomion kohteena. Mielenterveyden häiriöiden suhteellinen osuus painottuu asiantuntijatyössä, koska muiden sairauksien, erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien, merkitys työkyvyttömyyden syynä on paljon pienempi kuin ammateissa, jotka edellyttävät hyvää fyysisistä työkykyä.

Työntekijäammateissa tehdään fyysisesti kuormittavaa työtä. Monissa työntekijäammateissa työ on viime aikoina lisäksi muuttunut niin, että työhön on tullut lisää myös tiedonkäsittelyyn liittyvää kuormitusta. Näin perinteisesti fyysisesti kuormittavat ammatit ovat nyt myös psyykkisesti kuormittavia.

Monissa työntekijäammateissa työkyvyttömyyttä aiheuttavat sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet että mielenterveyden häiriöt. Työntekijäammateissa mielenterveyteen liittyvä työkyvyttömyys liittyy tutkimusten mukaan esimerkiksi hoitoalaan, vaativiin asiakaskohtaamisiin ja yksintyöskentelyyn. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja mielenterveyden häiriöt saattavat myös kietoutua yhteen. 

Paitsi työ, myös elintavat, kuten ruokailutottumukset, uniongelmat ja palautumisen haasteet, liikunnan puute, tupakointi ja alkoholin liikakäyttö vaikuttavat työkykyyn ja työkyvyttömyyden riskiin. Tutkimukset osoittavat, että elintapoihin liittyvät riskitekijät kasautuvat voimakkaasti väestöryhmiin, joiden koulutustaso on matalampi, käytännössä siis työntekijäammatteihin.

Parhailla työpaikoilla riskialttiitkin ammattiryhmät voivat tehdä työtään työkykynsä säilyttäen.

Vaikka vuorotyötä tehdään myös asiantuntijatyössä, sitä tehdään selvästi enemmän työntekijäammateissa. Vuorotyöhön liittyy monia työn henkisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä, lisääntynyttä tapaturma-alttiutta ja terveysriskejä liittyen esimerkiksi sydänsairauksiin, ylipainoon ja aikuistyypin diabetekseen.

Työkyvyttömyysriskin hallintaan liittyviä toimia tulisi työpaikoilla kohdistaa erityisesti riskiryhmiin. Olennaisinta on tunnistaa riskiryhmät ja valita sellaiset riskiä pienentävät toimenpiteet, joiden taustalla on tutkimusnäyttöä vaikuttavuudesta. Parhailla työpaikoilla, kun työkyvyttömyysriskin hallinta on kunnossa, riskialttiitkin ammattiryhmät voivat tehdä työtään työkykynsä säilyttäen.

Korona-aikana työntekijäammateissa on altistuttu riskeille asiantuntijatyötä enemmän. Teollisuudessa ja palvelualoilla ei ole korona-aikana ollut mahdollista jäädä etätyöhön ja pienentää näin tartuntariskiä. Jo pelko tartunnasta on saattanut lisätä henkistä kuormitusta.

Työnantajien toimenpiteet ovat korostuneet myös korona-aikana. Vaikka työtä on tehty lähityönä, monessa työpaikassa työpaikalla tapahtuneet tartunnat on suojautumiseen panostamalla saatu tartunnat pidettyä erittäin alhaisella tasolla.

On sitten kyse normaalista työkyvyttömyysriskin hallinnasta tai korona-ajan turvallisuudesta, työnantajan hyödyksi hyvästä riskienhallinnasta tulevat alemmat työkyvyttömyysmenot ja työnantajakuva, jolla menestyy kilpailussa parhaista työntekijöistä.

Pauli Forma
Pauli Forma
Johtaja, työkykypalvelut
040 525 4530
Pauli Forma johtaa työkyvyttömyysriskin hallinta -toimintoa, johon kuuluvat työkykyjohtamisen palvelut, palvelukehitys ja tutkimus sekä kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkepalvelut.
var disqus_shortname = 'varmafi'; var disqus_identifier = 'ddfa35d2-f620-4ee0-b267-80ae745e9024' + '-' + 'fi'; var disqus_title = 'Työntekijäammateissa työkyvyttömyysriskit ovat suurimpia'; var disqus_url = 'https://www.varma.fi/muut/blogi/postaukset/2021-q2/tyontekijaammateissa-tyokyvyttomyysriskit-ovat-suurimpia/'; var disqus_config = function () { this.language = 'fi'; }; (function () { var dsq = document.createElement('script'); dsq.type = 'text/javascript'; dsq.async = true; dsq.src = '//' + disqus_shortname + '.disqus.com/embed.js'; (document.getElementsByTagName('head')[0] || document.getElementsByTagName('body')[0]).appendChild(dsq); })();
var sdkInstance="appInsightsSDK";window[sdkInstance]="appInsights";var aiName=window[sdkInstance],aisdk=window[aiName]||function(e){function n(e){t[e]=function(){var n=arguments;t.queue.push(function(){t[e].apply(t,n)})}}var t={config:e};t.initialize=!0;var i=document,a=window;setTimeout(function(){var n=i.createElement("script");n.src=e.url||"https://az416426.vo.msecnd.net/scripts/b/ai.2.min.js",i.getElementsByTagName("script")[0].parentNode.appendChild(n)});try{t.cookie=i.cookie}catch(e){}t.queue=[],t.version=2;for(var r=["Event","PageView","Exception","Trace","DependencyData","Metric","PageViewPerformance"];r.length;)n("track"+r.pop());n("startTrackPage"),n("stopTrackPage");var s="Track"+r[0];if(n("start"+s),n("stop"+s),n("addTelemetryInitializer"),n("setAuthenticatedUserContext"),n("clearAuthenticatedUserContext"),n("flush"),t.SeverityLevel={Verbose:0,Information:1,Warning:2,Error:3,Critical:4},!(!0===e.disableExceptionTracking||e.extensionConfig&&e.extensionConfig.ApplicationInsightsAnalytics&&!0===e.extensionConfig.ApplicationInsightsAnalytics.disableExceptionTracking)){n("_"+(r="onerror"));var o=a[r];a[r]=function(e,n,i,a,s){var c=o&&o(e,n,i,a,s);return!0!==c&&t["_"+r]({message:e,url:n,lineNumber:i,columnNumber:a,error:s}),c},e.autoExceptionInstrumented=!0}return t}( { instrumentationKey:"e0d09fd7-66d8-492a-9be1-1bddb519a28e" } );window[aiName]=aisdk,aisdk.queue&&0===aisdk.queue.length&&aisdk.trackPageView({}); (function (w, d, s, l, i) { w[l] = w[l] || []; w[l].push({ 'gtm.start': new Date().getTime(), event: 'gtm.js' }); var f = d.getElementsByTagName(s)[0], j = d.createElement(s), dl = l != 'dataLayer' ? '&l=' + l : ''; j.async = true; j.src = '//www.googletagmanager.com/gtm.js?id=' + i + dl; f.parentNode.insertBefore(j, f); })(window, document, 'script', 'dataLayer', 'GTM-MJL5CR'); (function(w, t, f) { var s='script',o='_giosg',h='https://service.giosg.com',e,n;e=t.createElement(s);e.async=1;e.src=h+'/live/'; w[o]=w[o]||function() {(w[o]._e=w[o]._e||[]).push(arguments)} ;w[o]._c=f;w[o]._h=h;n=t.getElementsByTagName(s)[0];n.parentNode.insertBefore(e,n); })(window,document,3860); (function(h,o,t,j,a,r){ h.hj=h.hj||function(){(h.hj.q=h.hj.q||[]).push(arguments)}; h._hjSettings={hjid:928553,hjsv:6}; a=o.getElementsByTagName('head')[0]; r=o.createElement('script');r.async=1; r.src=t+h._hjSettings.hjid+j+h._hjSettings.hjsv; a.appendChild(r); })(window,document,'https://static.hotjar.com/c/hotjar-','.js?sv='); var _paq = _paq || []; /* tracker methods like "setCustomDimension" should be called before "trackPageView" */ _paq.push(["setCookieDomain", "*.varma.fi"]); _paq.push(["setDomains", ["*.varma.fi"]]); _paq.push(['trackPageView']); _paq.push(['enableLinkTracking']); (function() { var u="//piwik.varma.fi/piwik/"; _paq.push(['setTrackerUrl', u+'piwik.php']); _paq.push(['setSiteId', '1']); var d=document, g=d.createElement('script'), s=d.getElementsByTagName('script')[0]; g.type='text/javascript'; g.async=true; g.defer=true; g.src=u+'piwik.js'; s.parentNode.insertBefore(g,s); })();