Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Eläkesijoittaja ei korvaa pankkia

Risto Murto 23.1.2015

Kuinka paljon ja miten eläkeyhtiöiden pitäisi sijoittaa Suomeen? Tämä kysymys on yhtä vanha kuin työeläkejärjestelmä. Tällä hetkellä keskustelu kiteytyy usein pienten ja keskisuurten yritysten rahoitukseen. Finanssikriisin jälkeen Suomessakin uudistetun pankkilainsäädännön henki on ollut pankkien riskinoton rajoittaminen. Nyt kun lain tarkoitus on toteutunut, ihmetellään, millä mekanismilla pankit oikein korvataan.

Eläkesijoittajista ei ole pankkisektorin korvaajaksi yrityksille, jotka eivät saa pankeista enää lainaa. Eläkesijoittajilla ei ole vastaavaa mahdollisuutta kasvattaa tasettaan kuin pankeilla, jotka voivat tarvittaessa rahoittaa itse velalla luotonantoaan. Eikä eläkesijoittajilla ole konttoriverkostoa ja tätä kautta tulevaa syvällistä pienten yritysten tuntemusta kuten pankeilla.

Yleisesti ottaen yritysten rahoituksen saatavuus on onneksi hyvä, jopa erinomainen. Myös korkotaso on ennätyksellisen alhainen. Suomalaiset pankit pystyisivät stressitestien perusteella jopa tuplaamaan taseensa. Ongelmat kohdistuvat pienempiin yrityksiin, joilla on joko taloudellisesti haastavaa ja/tai ei ole mahdollisuutta toimittaa turvaavia vakuuksia.

Eläkesijoittajat voivat toki täydentää pankkirahoitusta, mutta vain täydentäen. Eläkesijoittajien erikoisuus ovat arvopaperisijoitukset ja erityisesti oman pääomanehtoiset sijoitukset.

Suomalainen pörssiyritys istuu hyvin salkkuun

Eläkesijoittajien mahdollisuus sijoittaa Suomeen on tällä hetkellä hyvä. Elpyminen finanssikriisistä on ollut vahvaa. Käytännössä tämä tarkoittaa Varman osalta, että sekä sijoitettava varallisuus että riskinkantokyky ovat historiallisen korkealla tasolla. Tätä kykyä käytetään mielellään myös suomalaisiin sijoituksiin.

Paljon keskustelua herättävät myös eläkeyhtiöiden sijoitukset suomalaisiin pörssiosakkeisiin. Kansainvälisten vertailujen valossa Suomi-sijoitukset ovat painaneet eläkesijoittajien tuottoja, mutta faktisesti Varman salkussa suomalaisten osakkeiden tuotto on ollut erinomainen. Lisäksi pörssiyritys sopii hyvin Varman kaltaiselle finanssisijoittajalle: sijoitusta voi helposti lisätä tai pienentää, ja vähemmistöomistajan suoja on hyvä.

Valitettavasti meiltä Suomessa puuttuu tällä hetkellä mekanismi luoda lisää pörssiyrityksiä. Suomalainen yritysrakenne on kuin anorektikko, jolla on leveät hartiat (isoja yrityksiä) ja leveät jalat (pieniä yrityksiä), mutta jonka keskivartalo langanohut. Keskisuuria, kasvavia yrityksiä tarvitaan tunnetusti lisää.

Epäilen, että valtion rooli osittain itse aiheutettujen ongelmien korjaajana tulee kasvamaan. En ole vakuuttunut, että se on oikea tie, mutta uskon valtiokapitalismin jatkavan voittokulkuaan.


Kategoriat

Avainsanat