Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Energiatehokkuus on järkevää kaikilla mittareilla

Aarne Markkula 8.10.2014

Työssäni tarkastelen paljon kiinteistöjen energiatehokkuutta ja sitä, miten suuresta kiinteistökannasta saisi entistä energiapihimmän ja sitä kautta paremmin tuottavamman. Kiinteistösijoittajalle energiatehokas toiminta on osa vastuullisuutta, ja taloudellisen hyödyn lisäksi ympäristö kiittää.

Kiinteistöt ovat merkittävässä roolissa kasvihuonepäästöjen aiheuttajana. Kiinteistösijoittajana me Varmassa voimmekin vaikuttaa ympäristöön parhaiten etsimällä kiinteistöihimme ekologisesti kestäviä ja energian kulutuksen kannalta tehokkaita ratkaisuja. Valtaosa kiinteistössä vapautuneesta hiilidioksidipäästöistä on peräisin kiinteistön energiankulutuksesta. Kun muistamme, että energian osuus kiinteistön ylläpitokustannuksista on reilu kolmannes, voidaan hyvällä syyllä todeta, että toimenpiteet kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ovat myös taloudellisesti tuottavia. Energiatehokkuutta maksimoimalla maksimoidaan sekä taloudelliset että ympäristölliset hyödyt.

Varma on asettanut tavoitteet energian kulutukselle, ja ne tähtäävät vastuulliseen toimintaan ja mm. ylläpitokustannusten alentumisen kautta taloudellisen tuoton parantamiseen. Vuonna 2011 käynnistetyillä säästötoimenpiteillä olemme saavuttaneet 90 prosenttia yhtiön vuoden 2016 energiatehokkuussopimuksen velvoittamasta kuuden prosentin säästötavoitteesta toimitilakiinteistöissä. Säästöt on saavutettu vuosina 2011−2014 tehdyillä toimenpiteillä, joissa on keskitytty mm. valaistuksen, ilmanvaihdon ja lämmönohjauksen säätöön.

Varman energiatehokkuussopimukseen kuuluvien kiinteistöjen hiilijalanjälkeä ja toimenpiteitä hiilijalanjäljen pienentämiseksi on myös selvitetty. Kiinteistöjen hiilijalanjälki selvityksessä oli 42 000 hiilidioksiditonnia, joka vastaa 10 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuisia hiilidioksidipäästöjä kulutetun energian osalta. Vuosien 2011−2014 aikana toteutetuilla säästötoimenpiteillä on pienennetty Varman kiinteistöjen hiilijalanjälkeä 2 413 hiilidioksiditonnilla, joka vastaa 589 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuisia hiilidioksidipäästöjä. Hiilijalanjälkemme on siis entistä pienempi, ja kustannuksiakin on säästetty.

Sijoittajana tuleekin lähestyttyä energiatehokkuutta usein taloudellisten mittareiden avulla. Rohkenen väittää, että tällainen ajattelutapa ei ole luontoarvoilta lainkaan pois. Energian säästäminen ja energiatehokkuus ovat kaikilla mittareilla tarkasteltuna järkeviä ja kulkevat käsikädessä ekologisen kestävyyden kanssa.

Erilaisia toimitilojen hankintavaihtoehtoja arvioitaessa kannattaa tarkastella myös kokonaisekologisuutta ja rakennusten elinkaarta. Vaikka uudisrakentamisessa voidaan tehdä aiempaa energiatehokkaampia ratkaisuja, voidaan vanhoja kiinteistöjä kehittää ja peruskorjata niin, että ympäristön kokonaiskuormitus kiinteistön koko elinkaaren ajalta jää alhaisemmaksi kuin tilanteessa, jossa rakennetaan uusi kiinteistö ja vanha kenties puretaan. Kun arviointiin lisätään se tosiseikka, että usein uusiin toimitiloihin siirtyminen johtaa vanhojen tilojen vajaakäyttöön, on tilanne entistäkin selvempi. Tyhjiä, lämmitettäviä toimistotaloja on esim. pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä yli miljoona neliötä.

Kaikkea ei suurikaan kiinteistösijoittaja voi tehdä yksin, vaan energiapihiin toimintaan pitää saada mukaan myös tilojen käyttäjät. He voivat tehdä paljon hyvää ekologisuuden eteen arkipäiväisillä valinnoilla. Vastuu tuloksista on siis kaikilla, jotka tiloja rakentavat, omistavat, ylläpitävät tai käyttävät – eli meillä kaikilla.


Aarne Markkula

Aarne Markkula

Varman kiinteistökehitysjohtaja

@varma_tweet Varma LinkedInissä

Kategoriat

Avainsanat