Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Kuntoutus kehittyy ja on mukana työelämän muutoksessa

Suvi Tella 4.11.2015

Havahduin männä viikolla siihen, miten paljon kuntoutusasiantuntijan työ on muuttunut vuosien saatossa. Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs kirjoitti blogissaan hyvin toimintaympäristön muutoksesta ja siitä, miten yritykset ovat nykyisin paljon valveutuneempia työkykyjohtamisessa. Lainsäätäjäkin on tehnyt ratkaisuja tukeakseen nopeampaa työhön paluuta työkyvyttömyyden uhatessa. Me varmalaiset olemme tukeneet yrityksiä työkykyjohtamisessa ja työkykyprosessien kehittämisessä. Tämä kaikki ei ole voinut olla vaikuttamatta meidän kuntoutusasiantuntijoiden työhön. Jo nyt on arvioitu, että kuntoutushakemusten määrä ylittää työkyvyttömyyshakemusten määrän vuosien 2018–2019 paikkeilla.

Verkkaisesta tahdista systemaattiseen työkyvyn tukemiseen

Kun aloitin reilu viisi vuotta sitten Varman kuntoutusasiantuntijana, monen ammatillinen kuntoutus käynnistyi varsin myöhäisessä vaiheessa. Työntekijä oli ollut sairauslomalla usein jo kuukausia tai oli jo kuntoutustuen saaja. Työeläkekuntoutusta haettiin, jos työterveyshuollosta osattiin ohjata sitä hakemaan. Hakemuksia tuli verkkaiseen tahtiin. Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annettiin vain kirje, jossa kerrottiin ammatillisesta kuntoutuksesta. Kuntoutukseen ohjaaminen ei ollut systemaattista.

Yrityksen ja työntekijän kanssa käytiin keskusteluja siitä, mikä on työkokeilu ja työterveysneuvottelu, ja miksi työterveysneuvottelu olisi hyvä käydä. Kokeneet kollegat kertoivat, että paria vuotta aiemmin työterveysneuvotteluista ei puhuttu mitään. Työkykyprosesseista ei myöskään juuri puhuttu, vaan jumpattiin perusasioita: miten työeläkekuntoutusta haetaan ja mitä sillä tavoitellaan.

Nyt viisi vuotta myöhemmin tahti on aivan toinen. Varmassa kuntoutushakemusten määrä on kasvanut huomattavasti, jopa 87 prosenttia vuodesta 2007. Nykyään myös työkyvyttömyyseläkepäätöksen yhteydessä annetaan suoraan päätös oikeudesta kuntoutukseen, kun edellytykset täyttyvät.

Kuntoutuksessa varsinainen työ alkaa vasta oikeuspäätöksen antamisen jälkeen – päätös antaa sananmukaisesti vasta oikeuden ja lupauksen siitä, että työeläkekuntoutuksella voidaan tukea henkilön työelämään paluuta tai siellä pysymistä, mikäli sopiva suunnitelma syntyy. Suunnittelu aloitetaan kuntoutujan kanssa. Ensisijaisesti selvitetään kuntoutujan oman työpaikan mahdollisuudet tarjota terveydentilalle sopivaa työtä. Onnistuneen työhönpaluusuunnitelman laadinta vaatii asiantuntemusta, kykyä katsoa tulevaan – kantaako tämä suunnitelma, auttaako se henkilöä jatkamaan työelämässä?

Suurten yritysten kohdalla yrityksen ja työterveyshuollon välinen yhteistyö toimii nykyään hyvin ja yritykset seuraavat työkyvyttömyysriskissä olevia työntekijöitä. Henkilöstöhallinnosta tai esimiestasolta ollaan yhteydessä kuntoutusasiantuntijaan jos ei päivittäin, niin viikoittain. Suunnitelmat työelämässä pysymiseen tehdään usein työterveysneuvottelun yhteydessä yhdessä yrityksen kanssa suunnitellen, esimerkiksi hakemalla henkilölle työkokeilua kevyempään työtehtävään. Meidän roolimme on tuolloin huolehtia, että työhönpaluun prosessi menee eteenpäin, ja selvittää matkan varrella tulevia pulmatilanteita. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kesken kuntoutusohjelman sattuneet yllättävät sairastumiset tai muut työssä selviytymisen ongelmat.

Keskisuuret ja pienet yritykset tulevat vielä perässä. Ne tarvitsevat vielä tukea ihan perusasioissa: sitä samaa ohjausta ja neuvontaa, jota viisi vuotta sitten jumpattiin suurempien yritysten kanssa. Suuremmat yritykset taas toivovat suunnitteluapua ja prosessien tukemista tilanteissa, joissa pelkkä työkokeilu ei riitä.

Kuntoutustyö haasteiden edessä

Työeläkekuntoutuksella edistetään työelämässä pysymistä. Kuntoutuksen onnistuminen on merkittävää paitsi yksilön itsensä kannalta, myös työnantajan työkyvyttömyysmaksun ja eläkevastuiden ja koko yhteiskunnan kannalta.

Yksi henkilö voi olla kuntoutusprosessissa useita vuosia. Jos henkilö pysyy työelämässä kuntoutuksen jälkeen kahdenkin vuoden ajan, kuntoutukseen käytetyt rahat on maksettu takaisin. Viime vuonna kuntoutustyöllä säästettiin Varmassa eläkemenoja noin 351 miljoonaa.

Kuntoutustyön tekevät mielenkiintoiseksi ja haasteelliseksi työelämän muutos, kasvavat maahanmuuttajien tarpeet, Kelan tukeman kuntoutuksen väheneminen ja ikääntyvät kuntoutujat, joille ei tahdo löytyä vaihtoehtoja työmarkkinoilla. Lisäksi te-toimiston palvelujen supistuminen asettaa haasteita kuntoutusohjelman jälkeiselle työllistymiselle. Työurien pidentämistä ja pidempään työelämässä pysymistä haetaan myös tulevalla työeläkeuudistuksella, minkä myötä kuntoutuksen ikäraja nousee. Se ei voi olla näkymättä kasvavana työeläkekuntoutuksen hyödyntämisenä.

Riittävätkö työeläkekuntoutuksen keinot vastaamaan näihin haasteisiin? Paine kuntoutuksen kehittämiselle kasvaa.

Kun kehitystä työkyvyttömyyden ehkäisyssä on yhteiskunnallisella tasolla tapahtunut jo viidessä vuodessa niin paljon, mikä onkaan tilanne viiden vuoden päästä? Jos minulla olisi taikasauva, toivoisin muun muassa, että eri toimijat yli järjestelmärajojen tekisivät enemmän yhteistyötä, ja kuntoutus käynnistyisi yhä useammin hyvissä ajoin – varhaisemmin sairauspäivärahakaudella tai työttömyyden alkuvaiheessa. Sillä mitä pidempää henkilö on ollut pois työelämästä kuntoutuksen alkaessa, mahdollisuudet auttaa usein pienenevät merkittävästi.

Aiheeseen liittyvää:
Jukka Kivekkään blogi: Työkyvyttömyys vähenee, kun siihen vaikutetaan
Varma.fi > Työkyvyn tukeminen


Kategoriat

Avainsanat