Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Luvassa vaikea sijoitusvuosi

Kari Vatanen 21.11.2014

Vuodesta 2015 tulee sijoittajalle vaikea vuosi. Näin kuuluu ammattisijoittajan aina vuodenvaihteen lähetessä mainita, ettei kellekään vaan syntyisi liian helppoa kuvaa sijoittamisesta. Toisaalta sijoittajan oman riskienhallinnan kannalta hänelle voi olla hyvinkin rationaalista pitää tulevaa sijoitusvuotta erityisen vaikeana. Tällöinhän sijoittaja on jo valmiiksi varautunut tulevana vuonna sijoitusmarkkinoilla mahdollisesti tapahtuviin riskitilanteisiin ja voi lisäksi kertoa ennustaneensa toteutuneet riskit jo etukäteen. Mikäli taas sijoitusmarkkinoiden riskit eivät vuoden aikana realisoidukaan, niin tyypillisesti kaikki ovat tyytyväisiä.

Edellä mainitun ei kuitenkaan tarvitse hälventää sitä tosiseikkaa, että vuodesta 2015 tulee sijoittajalle vaikea. Kesäkuun alun jälkeen Euroopan keskuspankki on laskenut ohjaus- ja talletuskorkojaan jo kahdesti tukeakseen euroalueen haurasta talouskasvua. Lisäksi tukitoimiin on luvattu kuuluvan ainakin parivuotinen omaisuusvakuudellisten arvopaperien ja katettujen joukkolainojen osto-ohjelma.

Samalla kun EKP laski rahamarkkinoiden ohjauskoron ennätysmäisen alhaiselle tasolle, painettiin liikepankkien keskuspankkitalletusten korko jopa reilusti negatiiviseksi. Liikepankit joutuvat siis maksamaan korkoa omista talletuksistaan keskuspankkiin. Aika tulee näyttämään, ovatko nämä toimet olleet riittäviä euroalueen talouskasvun ja inflaation nostamiseksi. Sen sijaan tukitoimien välittömänä seurauksena euroalueen markkinakorot ovat painuneet historiallisiin pohjalukemiinsa. Lyhyet korot pyörivät nollatason ympärillä, ja pitkät 10 vuoden korotkin ovat laskeneet alle prosenttiin sekä Saksassa että Suomessa. Asuntovelalliselle tilanne on siis huomattavasti valoisampi kuin korkosijoittajalle, joka ei voi juuri enää saavuttaa positiivisia tuottoja ilman ylimääräistä riskinottoa.

Eläkesijoittajalle vuodesta 2015 tulee erityisen vaikea vuosi. Samaan aikaan kun yleisesti turvaavina pidettyjen korkosijoitusten tuotto-odotus lähestyy asymptoottisesti nollaa, työeläkejärjestelmän vastuuvelan tuottovaatimus huitelee aivan omissa lukemissaan. Työeläkelaitosten rahastoitua vastuuvelkaa kasvatetaan vuosittain 3 prosentin rahastokorolla, täydennyskertoimella ja osakemarkkinoiden tuottoa kuvaavalla osaketuottokertoimella. Eläketurvakeskus on vahvistanut rahastoitujen eläkevastuiden täydennyskertoimeksi 1,91 % vuoden 2015 alusta alkaen. Siispä työeläkelaitosten vastuuvelalle asetettu tuottovaatimus kasvattaa vastuuvelan määrää lähes 5 prosentilla ilman osaketuottosidonnaista osuuttakin. Euroalueella vastaavan suuruista korkotuottoa on saatavissa vain Kreikan valtionlainoista tai vaihtoehtoisesti heikomman luottoluokituksen yrityslainoista. Käytännössä eläkesijoittajan on oltava valmis kantamaan huomattava määrä osakeriskiä, jotta sijoituksille saavutetaan vastuuvelan tuottovaatimuksen suuruinen tuotto ja jotta eläkeyhtiön vakavaraisuus säilyy nykyisellä tasolla. Ja samalla työeläkevarat on jo lainkin vaatimusten mukaan sijoitettava turvaavasti.

Myös osakesijoittajalle vuodesta 2015 tulee vaikea vuosi. Euroalueella talouskasvu ei oikein ota käynnistyäkseen EKP:n elvytyslupauksista huolimatta. Ehkäpä keskuspankkiirien on pian aika siirtyä sanoista tekoihin. Lisäksi lähialueiden geopolitiikka tuo oman lisämausteensa jo muutenkin epäröiviin osakemarkkinoihin. Uudella mantereella positiivisesta talouskasvusta on sen sijaan toiveita, mutta osakemarkkinaindeksit ovat ehtineet tuplata arvonsa viimeisen viiden vuoden aikana. Yhdysvaltain S&P 500 -indeksin pitkän aikavälin arvostustasoa mittaava Shillerin P/E -lukukin on jo noussut huomattavan korkealle tasolle, mikä indikoi osakemarkkinoiden suhteellista kalleutta historiaansa nähden. Ja osakemarkkinoiden korjausliikkeethän voivat toteutuessaan olla hyvinkin kohtalokkaita – sen verran hyvin on finanssikriisin puhkeaminen sijoittajilla vielä muistissa.

Riskitietoinen pitkän aikavälin sijoittaja voi varautua yllättäviin markkinaliikkeisiin hajauttamalla riskiään huolellisesti epälikvideihin sijoituksiin sekä muihin vaihtoehtoisiin omaisuusluokkiin. Lisätuottoa voidaan hakea osake- ja luottoriskin lisäksi erilaisista vaihtoehtoisista riskipreemioista, joihin voidaan sijoittaa joko hedge-rahastojen kautta tai toteuttaa niitä itse suorina johdannaisstrategioina. Mutta ei se tee sijoitusvuodesta 2015 yhtään sen helpompaa, sillä riskiä ne vaihtoehtoisetkin sijoitusmuodot sisältävät. Silloin kun riskinotto ei ylipäätänsä pääomamarkkinoilla maistu, niin kyllä se riski tuppaa realisoitumaan myös vaihtoehtoisissa sijoitusmuodoissa, ainakin jollain aikaviiveellä.

Vuodesta 2015 voi myös tulla verrattain hyvä sijoitusvuosi, mutta sen me tiedämme vasta reilun vuoden kuluttua. Sitä ennen huolellisen sijoittajan on syytä varautua tulevan vuoden mahdollisiin riskeihin – ja kertoa ihan vain varmuuden vuoksi, että vuodesta 2015 tulee sijoittajalle vaikea vuosi.


Kari Vatanen

Kari Vatanen

Kari Vatanen on Varman sijoitustoiminnon strategiaryhmästä ja allokaatiosta vastaava johtaja. Kirjoittajan muita blogeja voi seurata osoitteessa http://vakavaselittaja.blogspot.com/.

Kari Twitterissä @varma_tweet Varma LinkedInissä

Kategoriat

Avainsanat