Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Miten eläkeuudistuksen avulla pidennetään työuria

Jukka Kivekäs 13.10.2014

Eläkeuudistuksen tavoitteena on ollut pidentää työuria. Syyskuun lopussa julkaistussa eläkeratkaisussa työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen on yksi, mutta ei missään nimessä riittävä eikä edes tärkein keino pidentää työuria. Uudet työkyvyttömyyseläkkeet ovat huippuvuodesta 2008 vähentyneet yli 20 % ja Eläketurvakeskus ennustaa tälle vuodelle jälleen yli 10 %:n vähenemistä. Jos ennuste n. 18 500 uudesta työkyvyttömyyseläkkeestä toteutuu, on kyseessä pienin luku sitten vuoden 1982! Tämä on upea saavutus ja kertoo siitä, että työkyvyn tukemiseksi tehdyt toimenpiteet purevat. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrää ei voida kuitenkaan enää merkittävästi vähentää – sairauksia tulee, ja ne aiheuttavat työkyvyttömyyttä. Työkyvyttömyyseläkkeen tehtävä onkin turvata toimeentulo. Vähennys tästä eteenpäin ei ainakaan voi olla niin suuri, jotta työurien pidennystavoitteet olisi voitu saavuttaa pelkästään työkyvyttömyyteen vaikuttamalla.

Eläkeuudistuksessa on kuitenkin useitakin työkyvyttömyyteen suoraan tai välillisesti vaikuttavia esityksiä.

Julkisuudessa paljon esillä olleen työuraeläkkeen tarkemmat määrittelyt ovat kolmikantaisessa valmistelussa. Ikä ja työuran pituus ovat selkeitä kriteerejä, sen sijaan rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavan työn määrittelyssä ja dokumentoinnissa tulee olemaan vaikeuksia. Työuraeläkkeen kohderyhmän osalta on muistettava, että heillä on jo nyt oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen lievennetyn työkyvyttömyysmääritelmän mukaan (TyEl 35 § 3 mom).

Työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet selvimmin työsuhteessa olevien kohdalla, joita koskee viime vuosien lakimuutokset ja työterveyshuollon aktivoitunut toiminta työhön paluun tukemisessa. Eläkeuudistuksessa esitetään vastaavaa 30–60–90-päivän mallia myös työttömille. Onnistuessaan tämä tuo työttömät, ammatillisen kuntoutuksen tarpeessa olevat nykyistä aikaisemmin ja kattavammin ammatillisen kuntoutuksen piiriin. Jos tämä saadaan hyvin toimimaan, se voi edelleen vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä ja sitä myötä pidentää työuria.

Eläkeratkaisussa esitetään myös selvitettäväksi mahdollisuus ottaa käyttöön ohjeistus sairauspoissaolotarpeen arvioinnista. Selvityksessä on tarkoitus hyödyntää mm. Ruotsin linjauksia ja kansallisia Käypä Hoito -suosituksia. Ruotsissa laadittiin v. 2007 Socialstyrelsenin ja lääkärijärjestöjen yhteistyönä ohjeistus 90 yleisimmin sairauspoissaoloja aiheuttavaa sairautta koskeva suositus. Ruotsalaisten omien tutkimusten mukaan linjaus on yhdenmukaistanut ja lyhentänyt sairauspoissaoloja. Jos Suomen lainsäädäntöön ja käytäntöihin muokattu ohjeistus saadaan aikaiseksi, sillä voi olla vaikutusta ennen kaikkea sairauspoissaolojen, mutta ehkä myös työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemiseen. Samaten se tukisi meneillään olevaa muutosta työkyvyn arvioinnin työnjaossa työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välillä.

Työkyvyttömyys siis vähenee myös eläkeuudistuksen esitysten pohjalta. Viimeisten vuosien kaltaista useiden kymmenien prosenttien vähenemistä ei kuitenkaan enää nähdä.

Työurien pidentämisen kannalta haasteellista on se, miten yritykset tässä taloustilanteessa näkevät pitkäjänteisesti, että työurien pidentyminen ei ole pelkästään kansantalouden tavoite, vaan sillä on merkitystä myös yritysten tulevien toimintaedellytysten ja tuloksentekokyvyn kannalta.

Nyt, kun eläkeuudistusta koskeva sopimus on saatu aikaan, on työurien osalta aika kääntää katse eläkejärjestelmästä työelämään ja työpaikoille. Todellisella työurien pidentämisen pääkallopaikalla ovat yritykset, joissa työurat luodaan jokapäiväisellä työllä.

Työhyvinvoinnin ja työkykyjohtamisen keinoin voidaan työpaikoilla tukea tavoitetta pidemmistä työurista. Hyöty ei aikanaan tule näkymään työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisenä, vaan työurat tulevat pitenemään siksi, että ihmiset haluavat jatkaa työelämässä vielä alimman eläkeiän jälkeenkin. Hyvinvoivassa työelämässä jaksaa pidempään ja tuottavuuskin paranee. Näin myös työurat pitenevät.


Kategoriat

Avainsanat