Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Muutokseen pysähtynyt

Mari Keränen 4.1.2016
”Muutos on ainoo mikä pysyy. Aika ei tuu keltään kysyy, että haluut sä kasvaa, haluut sä kypsyy. Pakko se on hyväksyy”.  Näin lauletaan kappaleessa Viestii muutaman vuoden takaa. Sanat kuvaavat osuvasti suomalaista työelämää: talouspaineiden kourissa kamppailevat yritykset miettivät aktiivisesti keinoja, joilla kustannuksia supistettaisiin. Ihmisten työnkuvat vaihtuvat ja laajentuvat, yrityksiä myydään ulkomaille, konsernit yhdistyvät. Vaatimus kehittyä ja uudistua - olla aallonharjalla - on jatkuvasti läsnä. Kaikki muuttuu niin nopealla tahdilla, että uusi alkaa jo ennen kuin edellinen on opittu. Samaan aikaan puhutaan hiljaisen tiedon säilyttämisestä ja vanhojen tapojen uudelleen käyttöönottamisesta: miksi korjata tavaraa, jos se ei ole rikki? Näiden ristipaineiden välissä työntekijät sekä yrityksen johto pyrkivät pitämään yllä hallinnantunnetta omaan työhönsä.
 
Paineen alla eläminen vaatii aitoa päätöksentekokykyä. Kyse on ennen kaikkea muutosjohtamisesta. Kun maaperä on huojuva ja vaihtoehtoja toimia on lukemattomia, keskiöön nousee johdon kyky asettaa tavoitteita ja olla suunnannäyttäjä epävarmassa tilanteessa. 
 
Muutosjohtamisen asiantuntijaprofessorin Jari Stenvallin mukaan oleellista on ymmärtää vuorovaikutuksen ja ihmisten toiminnan merkitys organisaatioiden toiminnassa ja uudistuksissa. Keskusteltaessa muutoksesta esiin nousee usein muutosvastarinta. Tämähän on aito vaihe, joka usein muutostilanteisiin liittyy. Aika moni on tämän perusopin jo mieltänyt. Suuri merkitys on myös viestinnällä. 
 
Muutosviestinnäkin täytyy olla suunnitelmallista, säännöllistä, oikeanlaista ja usein toistuvaa. Vahvassa asemassa muutoksen läpiviemisessä ovat ne yritykset, jotka eivät tarraudu muutoksen hankaluuteen vaan keskittyvät organisaation vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin.  Johdon suhtautuminen työntekijöihinsä näkyy ihan kaikessa. Vanha käytäntö: jos en sano mitään, niin sitten kaikki on hyvin – ei nykymaailmassa enää toimi. 
 
Se, millaisena johto näkee yrityksensä työntekijät, on suuri merkitys siihen, miten ihmiset muutoksen kokevat. Me ihmiset olemme aika yksinkertaisia. Jos johtaja esimerkiksi puhuu työntekijöilleen heidän olevan ketteriä, nopeasti reagoivia ja uuden hienosti omaksuvia, se voi olla itseään toteuttava ennuste. Työntekijä alkaa ajatella todella pystyvänsä kestämään muutoksiin liittyvät haasteet, koska kokee olevana resilienssi henkilö. Usein ihminen kyllä osaa tehdä omat taloudelliset ja työhön liittyvät tavoitteet koviksi ilman painostustakin. Arvostavassa ilmapiirissä tavoitteet on helppo saavuttaa.
 
Kaikkihan lähtee johtajan omasta hyvästä olosta ja itsetuntemuksesta. Miten voi olla arvostava työntekijöitä kohtaan, jos oma kuva ärsyttää eikä tunnista omia tarpeitaan? 
 
Uusi vuosi lähti taas huomaamatta käyntiin. Monet ovat tehneet uudenvuodenlupauksia omaan elämäänsä liittyen. Sovitaanko, että kuntoilun ja tipattomuuden ohella suhtautuisimme toisiimme tänä vuonna arvostaen ja muutoksessa kannustaen. Ja aloitetaan se kehuminen itsestä; hyvin mä vedän.

Mari Keränen

Mari Keränen

Mari Keränen on (johtamisen psykologiaan erikoistunut) Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkö.

Mari Twitterissä @varma_tweet Varma LinkedInissä

Kategoriat

Avainsanat