Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Muutoksenhakujärjestelmällä tärkeä asema työkykyasioissa

Heikki Kotila ja Jukka Kivekäs 21.1.2015

ETLAn tuoreessa selvityksessä (Lassila, Määttänen, Valkonen) arvioitiin vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutusta työuriin, tulonjakoon ja julkisen talouden kestävyyteen. Selvityksessä käsiteltiin myös työuraeläkettä. Etlan mukaan on ongelmallista, minkälaisilla kriteereillä työuraeläkkeen voi saada. Jos kriteerit ovat liian tiukat, se merkitsee lukuisten hakemusten hylkäämistä ja sen myötä tyytymättömyyttä. Jos kriteerit ovat liian löysät, eläkeuudistuksen keskeinen tavoite eli työurien pidentyminen ei toteudu.

ETLAn esittämät huolenaiheet ovat aiheellisia. Työeläkejärjestelmä on kuitenkin aiemminkin selviytynyt vastaavanlaisista haasteista, lähinnä järjestelmän sisäisen yhteistyön ja muutoksenhakujärjestelmän avulla.

Työkyvyn alentumiseen perustuvien eläkemuotojen välinen rajanveto muuttuu työuraeläkkeen myötä hienojakoisemmaksi ja haastavammaksi. Nykyisellään työntekijällä on oikeus osatyökyvyttömyyseläkkeeseen, jos hänen työkykynsä arvioidaan olevan heikentynyt vähintään kahdella viidesosalla. Työntekijällä on oikeus täyteen eläkkeeseen, jos työkyky on heikentynyt vähintään kolmella viidesosalla. Kun arvioidaan 60 vuotta täyttäneen työntekijän työkyvyttömyysedellytyksiä, kriteeriä on lievennetty painottamalla työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta. Työuraeläkkeessä, joka voidaan myöntää vähintään 63-vuotiaille, työkyvyn alenemisen vaatimus olisi lievempi kuin 60-vuotiaan työkyvyttömyyseläkkeessä. Sen lisäksi edellytetään 38 vuoden työuraa rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä.

Työkyvyttömyyden määritelmä työeläkelaeissa on pysynyt pääosin samana vuodesta 1962 lähtien. Se on ajan myötä muovautunut yhdenmukaiseksi soveltamislinjaksi yhteistyössä tehtyjen soveltamisohjeiden ja muutoksenhakuasteiden ratkaisujen avulla. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus ovat olleet tärkeässä roolissa yhdenmukaisen ratkaisulinjan muodostamisessa.

Työuraeläkkeen työkyvyn alenemaa koskeva kriteeri tulee olemaan lievä mutta ko. eläkkeelle siirtyvien määrä ei voi olla suuri, koska eläkeuudistuksen tavoitteena on työurien pidentäminen. Ei ole myöskään mielekästä, että eläkehakemuksia hylättäisiin suuressa määrin. Työuraeläkkeelle hakeutuminen voi kuitenkin pysyä ennakoiduissa luvuissa kolmesta syystä. Ensinnäkin työuran pituusvaatimus raskaassa kuluttavassa ammatissa rajaa hakijajoukkoa. Toiseksi tällaisten töiden tavallista suurempi työkyvyttömyysriski voi toteutua eläkkeelle jäämisenä jo 60-vuotiaan lievennettyjen kriteerien perusteella. Ja kolmanneksi työuraeläkkeen perinteistä työkyvyttömyyseläkettä alhaisempi taso ei houkuttele kaikkia.

Uutta eläkelajia hakeville ratkaisulinja löytyy työeläkejärjestelmän oikeusturvakeinojen avulla. Ratkaisutoiminnan kannalta ongelmallista tulee olemaan, mitä tulkitaan rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaksi työksi ja millaista dokumentointia em. työn piirteiden osoittamiseksi vaaditaan. Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisutoiminta on herkkä kysymys ja on keskeisen tärkeää pitää yllä luottamusta työeläkejärjestelmän kykyyn kohdella vakuutettuja yhdenvertaisesti.

Nykyisin julkisen ja yksityisen sektorin työeläkelakien muutoksenhakujärjestelmät ovat samanlaiset, vaikka työkyvyttömyyden määritelmät eroavatkin toisistaan. Vakuutusoikeus vastaa viime kädessä koko työeläkejärjestelmän ratkaisulinjan yhteneväisyydestä.

Muutoksenhakujärjestelmän ensisijainen tehtävä on huolehtia hakijoiden oikeusturvasta: varmistaa, että työkyvyttömät saavat heille kuuluvan eläkkeen. Toimeenpanon kannalta tärkeää on myös muutoksenhaun eri eläkevakuuttajien ratkaisulinjaa yhtenäistävä vaikutus. Ja kolmas tehtävä on ohjata ratkaisulinjaa sairauksien ja niiden hoidettavuuden, kuntoutumismahdollisuuksien sekä yhteiskunnan ja yrityksien tarjoamien työnteon mahdollisuuksien muuttuessa. Tästä näkökulmasta vakuutusoikeus täyttää hyvin roolinsa erityistuomioistuimena, jolta vaaditaan sellaista erityisasiantuntemusta, jota yleisillä tuomioistuimilla tai hallinto-oikeuksilla ei ole.

Työuraeläkkeen myöntämislinjan hioutumisessa muutoksenhakujärjestelmän rooli tulee olemaan merkittävä. Olemmekin huolissamme muutoksenhaun pitkistä käsittelyajoista, kun työuraeläkkeen ratkaisulinjaa haetaan. Kun työuraeläke voidaan myöntää 63 vuotta täyttäneelle, asia tulisi saada käsiteltyä hyvissä ajoin ennen kuin vanhuuseläkeikä alkaa olla käsillä. Kuten sosiaaliturvaa toimeenpanevilta tahoilta yleensäkin, myös muutoksenhakuasteilta tulee edellyttää vakuutettujen toimeentulon jatkuvuutta palvelevaa tehokkaasti organisoitua toimintaa.

Työuraeläkkeen yhteydessä on käytetty myös työn sankarit -nimitystä. Kun työntekijä selviytyy 63 vuoden ikään raskaissa töissä, hänellä täytyy olla hyvän kunnon lisäksi myös erinomainen työmotivaatio. Tästä syystä työuraeläkkeen hakijat saattavat vielä yllättää lainlaatijat.


Heikki Kotila ja Jukka Kivekäs

Heikki Kotila ja Jukka Kivekäs

Heikki Kotila on Varman johtava lakimies ja Jukka Kivekäs Varman ylilääkäri.

Heikki Twitterissä Jukka Twitterissä @varma_tweet Varma LinkedInissä

Kategoriat

Avainsanat