Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Parempia tapoja hyvinvointiohjelman avulla?

Jyri Juusti 22.2.2016

Olen työni merkeissä miettinyt usein erilaisten hyvinvointialan palveluntuottajien kanssa sitä, millainen olisi a) kustannustehokas hyvinvointiohjelma, jossa b) yhdistyisivät valmennus ja hyvinvointiteknologia, johon c) ihmiset innostuisivat osallistumaan ja jolla d) saataisiin haluttuja vaikutuksia aikaan.

Tässä mielessä oli kiinnostavaa olla parin vuoden ajan mukana Sitran koordinoimassa hankkeessa*, jossa joukko työterveyden ja hyvinvoinnin toimijoita, eläkevakuuttajia sekä näiden asiakasyrityksiä etsi hyviä ratkaisuja digitaalisten hyvinvointipalveluiden ja valmennuksen yhdistämiseen. Hankkeessa pilotoitiin Wellbeing Boosteriksi kutsuttua palvelukonseptia, jossa yhdistyivät digitaaliset palvelut ja lääketieteellinen perusta.

Hyödylliseksi koettuja osa-alueita pilotissa olivat hyvinvointimittaus, aktiivisuusrannekkeen käyttö sekä hyvinvointivalmennus ja ohjeet. Hyöty yksilölle saattoi olla se, että perusasioiden tiedostaminen voi johtaa uusien parempien tapojen oppimiseen ja niihin liittyvien rutiinien kehittämiseen. Apua saatiin esim. 3–4 tavan muuttamiseen omassa arjessa: kävelyä, työmatkaliikuntaa, venyttelyä, vedenjuontia, nukkumista.

Tietoisuuden herättäminen ei vielä kuitenkaan välttämättä johda muutoksiin. Aika pieni ryhmä hankkeeseen osallistuneista työntekijöistä onnistui muuttamaan elintapojaan. Hankkeessa havaittiin, että motivaation puute liittyi usein enemmän teknologiaan ja haluun hyödyntää esimerkiksi somea kuin haluun ylläpitää omaa hyvinvointia.

Tämänkin hankkeen kokemusten pohjalta voi pohtia sitä, mikä yksilöä motivoi tarttumaan elämäntapahaasteisiin. Tiedosta ei yleensä ole pulaa ja reipastuttamisesta ja pelottelusta ei ainakaan taida olla apua. On ehkä hyvä auttaa yksilöitä pohtimaan sitä, mihin asioihin vaikuttaminen on juuri tässä elämäntilanteessa tärkeää ja mahdollista. Millaisia keinoja on käytössä? Ovatko nämä keinot minun kohdallani mahdollisia? Miten paljon joudun ja olen valmis panostamaan muutokseen? Säilytänkö arvokkuuteni? Mitä saan jakaa tai joudun jakamaan muiden kanssa?

Ihmiset ovat usein lyhytpinnaisia ja siinä mielessä pulssimaisesta toiminnasta voi olla hankkeiden toteutuksessa apua. Joku hyötyy siitä, että saa oman nykytilanteensa kartoitettua ja tavoitteensa täsmennettyä. Joku tarvitsee lisäksi tietoa ja ehkä yksilöllistäkin tukea. Joku haluaa seurata lisäksi suoriutumistaan mittalaitteiden avulla. Joku haluaa vielä näiden lisäksi kilpailla ja jakaa kokemuksiaan muiden kanssa some-kanavien kautta.

Kun yritys käynnistää hyvinvointiohjelman, on tärkeää kirkastaa tavoitteet. Pitää kertoa, mitä hanke voi tarjota yksilöille ja ehkä heidän perheilleenkin ja mitkä ovat yrityksen perustelut sille, että hanketta on lähdetty toteuttamaan ja tukemaan. Tavoitellaanko parempaa palautumista ja muutoskestävyyttä, paremman arjen eväitä, työkykyä uhkaavien vaivojen ehkäisyä? Mitä tietoa kerätään? Kuka sitä saa käyttää?

Mikäli mukana on digitaalista valmennusta, sen täytyy olla koko ajan kiinnostavaa. Innostus voi lopahtaa, mikäli uutta ja juuri itselle sopivaa tietoa ei tule tai tulee tunne, että valmennus on liian holhoavaa tai yksinkertaista, toistoa tulee liikaa tai kirjaaminen ei huvita. Olen itse huomannut, että joskus valmennukseen liittyy tiedon shoppailua. Voi olla kiinnostavaa katsoa ohjeita ja videoita, vaikka niitä ei olisi aikomustakaan noudattaa tai toteuttaa.

Elämäntapa- ja hyvinvointivalmennuksissa korostetaan esimerkiksi työn tauottamista ja ylipäänsä itse työn tekemisen ulkopuolisia asioita. Riittävä liikkuminen, hyvät elämäntavat ja riittävät tauot työssä ovat kiistatta tärkeitä. Silti olisi ehkä hyvä viimein löytää välineitä myös sen tarkasteluun, mitä niiden taukojen välillä – itse työssä – tapahtuu.

*Hankkeen tulokset on raportoitu Sitran julkaisussa "Tervettä bisnestä" (108/2015).

Hyvinvointiohjelman onnistumisen avaimia

  • Aloitetaan hyvinvointiratkaisun luominen ratkaistavasta ongelmasta – ei lähdetä liikkeelle teknologia edellä.
  • Viestitään selkeästi ja johdonmukaisesti: kerrotaan tavoitteet, toteutetaan hanke yksinkertaisesti ja viestitään siitä ymmärrettävästi.
  • Tehdään palvelu, joka auttaa realististen ja mitattavien tavoitteiden asettamisessa, ja varmistetaan, että mittalaitteet toimivat ongelmitta ja niiden käyttö onnistuu helposti normaalin tekemisen puitteissa.
  • Testataan palvelu pilottiryhmän kanssa ennen käyttöönottoa ja varmistetaan, että käytön tuki toimii.
  • Annetaan hankkeelle kasvot ja verkosto yrityksessä – kytketään mukaan esim. työterveyshuolto ja työpaikkaravintola.
  • Joustetaan aikatauluissa: annetaan osallistujille mahdollisuus hypätä mukaan kesken matkan.
  • Digitaalisen sisällön lisäksi tarjotaan myös kasvokkain kohtaamisia esim. luentojen tai ryhmien muodossa.

Kategoriat

Avainsanat