Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Mitä jos kuntoutusta ei olisi?

Suvi Tella 21.6.2016

Oletko koskaan miettinyt, mitä jos kuntoutusta ei olisi? Minne ihminen joutuisi, kun eteen tulee kuntoutuksen tarve? Tai jos se keksittäisiin nyt uudestaan? Millaista se olisi?

Työssäni keskustelen päivittäin eri kuntoutusprosesseissa olevien ihmisten kanssa. Takana voi olla useita kuntoutusreittejä jo ennen kuin ihminen tulee asiakkaaksemme työeläkekuntoutukseen eli työeläkeyhtiön järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen. Työeläkekuntoutukseen ei edes pääse, jos terveydentilassa ei ole ilmennyt ongelmia tai terveydentila on vielä niin huono, ettei työelämään paluuta voi lähteä edes suunnittelemaan. Takana voi olla jo useita eri kuntoutuksen muotoja sekä niitä tilanteita, joissa henkilö ei ole ohjautunut oikeanlaiseen kuntoutukseen oikea-aikaisesti. Uhkana on jo työkyvyttömyys. Asiakas saattaa sanoa, että jos hän olisi tiennyt esimerkiksi työeläkekuntoutuksen mahdollisuudesta aiemmin tai hänet olisi ohjattu sitä hakemaan, voisi tilanne olla nyt toinen. Kuntoutukseen ohjautuminen ja koko järjestelmä näyttäytyy hyvin monimutkaisena. Kuka järjestää mitäkin kuntoutusta? Mitä tarkoittaa lääkinnällinen kuntoutus? Mitä tarkoittaa ammatillinen kuntoutus? Miksi sitäkin järjestää useampi taho samalla nimikkeellä? Tarkoittavatko ne silti eri asiaa? Entä mitä on sosiaalinen kuntoutus ja kuka sitä järjestää? Kenelle kuntoutukset on tarkoitettu ja miten niihin pääsee? Tilanne voi olla myös se, että usean kuntoutuksen asiakkaana oleva ihminen ei edes tiedä, millaista kuntoutusta parhaillaan saa. Tällaisissa tilanteissa kuulee usein kysymyksen: onko kenelläkään tämä minun kokonaistilanteeni hallussa? Usein meidän asiantuntijoidenkin on helppo eksyä kuntoutuksen viidakkoon.

Yksittäisen ihmisen ei tarvitsekaan osata suunnistaa koko viidakon halki saadakseen apua. Tietoa tulisi kuitenkin olla saatavilla siten, että henkilö voi ymmärtää, mistä on kyse tai edes tietää keneltä kysyä. Erityisen tärkeää tietysti on, että me ammattilaiset tiedämme, mitä mahdollisuuksia on sekä miten ja minne asiakasta ohjata mahdollisimman oikea-aikaisesti. Esimerkkinä tästä on entistä paremmin toimiva yhteistyö yritysten, työterveyshuollon ja eläkevakuuttajan välillä. Suurin osa Varmankin kuntoutujista ohjautuu asiakkaaksemme työterveyshuollon kautta, ja yhä useampi on kuullut työeläkekuntoutuksesta myös työnantajalta. Yhtä hyvä tilanne ei valitettavasti ole, jos henkilö on työterveyshuollon ulkopuolella kuten moni yrittäjä tai työtön.

Varman kuntoutujien määrä on 2,5-kertaistunut ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä vähentynyt 22 % viimeisen 10 vuoden aikana. Viime vuonna Varmassa oli kuntoutujia jo enemmän kuin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä, ja työeläkekuntoutukseen osallistuneista palasi työelämään 73 %. Luvut ovat upeita niin yhteiskunnan kuin yksilönkin kannalta. Uusi suunta on löytynyt, vaikka kaikenlaista kremppaa onkin tullut. Sairastuminen tai vammautuminen ei ole pysäyttänyt työelämässä jatkamista. Millaiset tulokset olisivatkaan, jos kuntoutusjärjestelmä toimisi vieläkin saumattomammin yhteen? Entä mikä olisi tilanne ilman kuntoutusta? Työkyvyttömyyseläkkeen hakijoita olisi ainakin huomattavasti enemmän, kun monelta työura katkeaisi liian varhain vaihtoehtojen puuttuessa. Tämä tulisi yhteiskunnalle kalliiksi, ja mikä tragedia se olisikaan yksittäisen henkilön ja hänen lähipiirinsä näkökulmasta.

Sote-uudistus voi antaa hyvät eväät luoda uudenlaista yhteistyötä ja uusia mahdollisuuksia kuntoutukseen ja siihen ohjautumiseen. Oikealla tavalla, oikeat osapuolet huomioon ottaen se voi olla meille mahdollisuus myös "keksiä kuntoutus" uudelleen sen toimivat muodot edelleen säilyttäen. Ammatillisessa kuntoutuksessa työeläkekuntoutus on osoittanut toimivuutensa ja kuntoutuksen uudistuksessa sitä kannattaa pitää lähtökohtana.

Lue lisää työeläkekuntoutuksesta


Kategoriat

Avainsanat