Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Tuleeko soten vanavedessä kuntoutusuudistus?

Jukka Kivekäs 29.4.2016

Kuntoutus on sana, jonka useimmat kokevat jollain tavoin myönteiseksi. Siihen se yksimielisyys sitten loppuukin. Kuntoutuksen käsite on hyvin laaja ja pitää sisällään erilaisia asioita vammaisen elämää helpottavista apuvälineistä tukea antaviin keskusteluihin ja puheterapiasta opiskelumatkojen tukemiseen. Kuntoutuksen ammattilaisia toimii mitä erilaisimmilla pohjakoulutuksilla, mikä tietenkin vaikuttaa toimijoiden ammatilliseen orientaatioon.

Jo vuoden 2002 valtioneuvoston kuntoutusselonteossa todettiin ”Kuntoutuksen ympärille on syntynyt monipuolinen, monitahoinen ja monimutkainen rakennelma lainsäädäntöä, palvelujen järjestäjiä, rahoittajia ja tuottajia.” Tämä kuntoutuksen epämääräisyys on edelleen valitettavan paljon totta.

Kuntoutussäätiön ja Varman kuntoutuksen ammattilaisille tekemässä Kuntoutuspuntari- kyselyssä tämä kuntoutuksen pirstaleisuus tuli hyvin esiin. Vastaajat edustivat kuntoutuspalvelujen tuottajia, järjestöjä, Kelaa, työeläkevakuuttajia, työhallintoa, kuntia, sairaanhoitopiirejä, työterveyshuoltoa jne. Kuntoutusammattilaisten monitahoisuus näkyi myös vastausten kirjossa. Yksi yhdistävä tekijä oli kuitenkin juuri kokemus kuntoutuksen suuresta pirstaleisuudesta.

Vastaajat näkivät sote-uudistuksen mahdollisuutena vähentää tätä pirstaleisuutta. Toisena isona mahdollisuutena nähtiin kuntoutuksen parempi kytkeytyminen lääketieteelliseen hoitoon. Vastaajat pitivät päätöksentekijöiden osaamista ja myös kiinnostusta kuntoutusasioihin valitettavan vähäisenä. Itse kysely taas koettiin hyvänä: tuntui hyvältä, kun kuntoutusväen omaa näkemystä kysyttiin.

Sinänsä soten keskeiset periaatteet – järjestäjätahojen väheneminen, rajapintojen hävittäminen, valinnanvapaus ja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö – sopivat hyvin kuntoutukseen. Erityisesti yksittäisten kuntien roolin siirtyminen maakunnille vähentää toimijoiden määrää ja siten toivottavasti lisää myös ammattimaista toimintaa. Kuntoutus toimii jo nyt sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja työelämän rajapinnoilla ja kuntoutuksessa on myös pitkä perinne yksityisistä ja kolmannen sektorin toimijoista.

Kyselyn vastaajat näkivät suurimpana kuntoutuksen kehittämiskohteena kuntoutuksen tarpeen varhaisen havaitsemisen. Siihen ei voida vaikuttaa millään hallinnollisilla rakenteilla, vaan siinä on kyse yksittäisen työntekijän ammattitaidosta. Ja tällöin havaitsija ei itse asiassa ole kuntoutuksen ammattilainen vaan muu työntekijä, jonka pitäisi osana normaalia hoito - tai asiakassuhdetta havaita kuntoutustarve.

Kuntoutuksen tulevaisuuden innovaatiot nousevat vastaajien mukaan digitalisaatiosta, teknologiasta ja yhteistyöstä. Uuden tekniikan hyödyntäminen on kuntoutuksessa vielä alkuvaiheessaan. Työterveyshuollossa on jo nähtävissä joitakin uutta tekniikkaa hyödyntäviä ja perinteisestä tavasta poiketen toimivia yrityksiä. Kuntoutuksessa nämä toisin toimijat antavat vielä odotuttaa itseään.

Kaupungilla kerrotaan, että kuntoutuksen uudistamista varten ollaan vielä tämän vuoden puolella asettamassa parlamentaarinen työryhmä. Soten keskeiset rakenteet ja periaatteet on siihen mennessä todennäköisesti saatu ratkottua ja työryhmä pääsee istuttamaan kuntoutusta tulevan sote-maailman asettamiin puitteisiin. Kuntoutuspuntarin perusteella kuntoutusväki odottaa pääsevänsä mukaan kuntoutuksen uudistamiseen.

Lue lisää Kuntoutuspuntarista


Kategoriat

Avainsanat