Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Vastuu eläkkeistä kannetaan yhdessä - kasvaako poliittinen riski?

Katja Bjerstedt 21.4.2016

Tänä keväänä on puhuttu paljon oikeudenmukaisuudesta. Työeläke on ansioihin sidottu. Pienistä ansioista karttuu pieni eläke - suurista ansioista suuri. Jonkun mielestä tämä on oikeudenmukaista, toisen mielestä ei. Työeläkkeet on järjestetty etuusperusteisesti. Eläke-edut ovat kuitenkin muuttuneet vuosien varrella - eläkkeen karttumista, ikärajoja ja indeksejä on rukattu. Muutokset tulevat voimaan siirtymäajoilla. Karttuneisiin eläke-etuuksiin ei voi jälkikäteen kajota. Vain työeläkeindeksiä muuttamalla voidaan vaikuttaa jo karttuneisiin ja maksussa oleviin eläkkeisiin.

Tavoitteena on, että eläkeuudistus vahvistaa eläkkeitä kohtaan tunnettua luottamusta. Luottamus työeläkkeitä kohtaan on heikentynyt. Uusin eläkeuudistus tulee voimaan ensi vuonna. Se tarvitaan, koska vuoden 2005 eläkeuudistuksen tavoitteita kohti oltiin etenemässä turhan hitaasti. Työtä pitää tehdä pidempään, jotta julkistalouden kestävyysvaje saadaan lapioitua umpeen tai ainakin kursittua niukemmaksi ja palvelut ja tulonsiirrot rahoitettua. Kun eläkemaksuja maksetaan pidempään, selvitään pienemmällä maksurasituksella. Työeläkejärjestelmä on sitä kestävämmällä pohjalla, mitä varmemmin tiedetään, että annetut eläkelupaukset voidaan lunastaa.

Riskittömiä tapoja vanhuudenaikaisen toimeentulon turvaamiseen ei ole olemassakaan. Eroa on lähinnä siinä, kenen kannettavaksi riskit lankeavat, millä aikavälillä ja millä hinnalla. Sijoitusmarkkinat, työllisyys, ansiokehitys ja pitkäikäisyys vaikuttavat eläkkeiden rahoitukseen ja karttumiseen. Etuusperusteisessa eläkejärjestelmässä ansaittu eläke-etuus on suojassa. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että riskejä ei olisi. Riskit kannetaan kollektiivisesti.

Eläkejärjestelmiä koskevia riskejä voi tarkastella kolmesta näkökulmasta: demografiset riskit, taloudelliset riskit ja poliittiset riskit. Kollektiivisen riskinkannon ja poliittisen riskin välille voisi melkeinpä piirtää yhtäläisyysmerkin, mutta ei ihan. On selvää, että lakisääteinen työeläke ja sen rahoitus on aina alisteinen kansantalouden kestokyvylle pitkällä tähtäimellä. Poliittisella riskillä tarkoitetaan esimerkiksi päätöksenteon lyhytjänteisyyttä ja meille kaikille ihmisille tyypillistä halua lykätä ikäviä asioita tulevaisuuteen.

Riskejä ei voi välttää, mutta niitä voi hallita

Taloudellisia ja demografisia riskejä hallitaan esimerkiksi työeläkeyhtiöiden omalla riskienhallinnalla ja eläkejärjestelmään leivotuilla turvamekanismeilla. Yksityisalojen lakisääteisessä työeläkkeessä vakuutusperiaate kytkee toisiinsa eläkevarat ja lupauksen tulevasta eläkkeestä. Eläkkeiden rahastoitujen osien kohdalla kytkös on suoraviivainen. Lupaukset muodostavat vastuuvelan, jonka on oltava aina katettuna sijoitusvarallisuudella.

Niin kutsuttua poliittista riskiä voidaan hallita ja suitsia tiedolla. Eläketurvakeskus julkaisee muutaman vuoden välein pitkän aikavälin eläkemenoennustetta. Ennusteen aikajänne on useita vuosikymmeniä. Tarkastelu on tietysti hypoteettista ja oletukset karkeita. Laskelmilla arvioidaan vaihtoehtoisia skenaarioita, hypoteettisia suotuisa ja epäsuotuisia maailmoja. Oletusten valinnassa erityistä huomiota pitää kiinnittää siihen, ettei nykyhetki käännä perspektiivin polttopistettä liian liki. Tärkeintä on varoa toiveajattelua.

Suomi oli pitkään sankari talouden maaotteluissa. Harva kansa paransi elintasoaan sotien jälkeen yhtä paljon. Suuret ikäluokat olivat voimavara työmarkkinoilla, talous kasvoi ja tuottavuus parani. Saatettiin antaa hyvinvointi- ja eläkelupauksia. Luotettiin siihen, että talouden kasvu hoitaa maksugapit ja muut kuprut pitkän aikavälin kuvaajissa.

Nyt näköpiirissä ovat kasvavat eläkemenot ja ilmeisen pitkään tyytyminen mataliin ellei negatiivisiin reaalikorkoihin, voimakkaaseen markkinavolatiliteettiin, hitaaseen tuottavuuden kasvuun ja vaisuun ansioiden nousuun. Riskien listaan on lisättävä tässä yhteydessä myös iloinen asia - suomalaisten pitenevä elinikä. Pelivaraa ei siis ole. Työeläke on lakisääteinen sosiaalivakuutus. Päätökset tehdään ja riskit kannetaan kollektiivisesti. Se herättää paljon intohimoja, ja hyvä niin.

Blogikirjoitus on julkaistu myös 14.4.2016 Taloustaito.fi:ssä.


Kategoriat

Avainsanat