Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Suomen työeläkejärjestelmän kannattaa nostaa profiiliaan

Heikki Kotila 10.11.2014

Ruotsi on perinteisesti osannut brändätä ja markkinoida tuotteitaan Suomea paremmin. Tämä koskee myös eläkejärjestelmiä. EU ohjaa koordinoimalla jäsenmaita niiden eläkejärjestelmien kehittämisessä. Tällöin ei ole aina kyse pelkästään siitä, miten asiat ovat, vaan myös siitä, miltä ne näyttävät. Ruotsi on panostanut myönteisten mielikuvien herättämiseen. Suomi on pitänyt matalampaa profiilia eikä hajautettu eläkejärjestelmämme ole aina tullut ymmärretyksi riittävän hyvin.

Liittyessään EU:n jäsenmaaksi Suomi sopi, että ulkomaiset toimijat eivät saa osallistua työeläkevakuutuksista käytävään kilpailuun rajat ylittävällä tarjonnalla, koska työeläkevakuutukset ovat kansallista sosiaaliturvaa. Suomeen etabloitumalla kilpailu on toki mahdollista. Poikkeuksen pysyvyydessä on aiemmin nähty epävarmuustekijöitä. Fakta on kuitenkin se, että Suomen liittymissopimuksesta on kulunut jo 20 vuotta. Ottaen huomioon pitkän aikajänteen ei ole enää syytä puhua poikkeuksesta, vaan jo vakiintuneesta asiaintilasta.

EU:n näkökulmasta on kuitenkin tärkeintä se, että jäsenvaltioiden eläkejärjestelmät ovat kestävällä pohjalla. Suomen hajautettu työeläkejärjestelmä toimii hyvin ja sitä kehitetään jatkuvasti. Tähän tulokseen on päädytty myös tuoreessa kansainvälisessä vertailussa. Suomi sijoittui Global Pension Index 2014 kansainvälisessä vertailussa neljänneksi Tanskan, Australian ja Hollannin jälkeen. Eri maiden eläkejärjestelmiä on arvioitu eläkkeiden riittävyyden, järjestelmän kestävyyden ja hallinnon luotettavuuden näkökulmasta. Tulosten perusteella Suomen eläkejärjestelmä voi hyvällä syyllä nostaa profiiliaan kansainvälisesti.

Hajautetun, usean toimijan mallimme kannalta on erityisen merkittävää, että Suomi rankattiin mukana olleiden 25 maan parhaaksi hallinnon järjestämisessä. Suomen yksityisen sektorin eläkejärjestelmän hallintomallin keskeinen ajatus on se, että julkinen tehtävä on lainsäädännöllä delegoitu yksityisille työeläkeyhtiöille, jolloin kilpailulla ja toiminnan riskejä hajauttamalla saadaan aikaan parempi lopputulos kuin yhden toimijan mallissa. Global Pension Indexin hallintoa mittaavassa indeksissä otettiin huomioon mm. eläkejärjestelmän sääntely ja hallinto, oikeusturva, eläketurvan järjestäminen, osapuolten välinen yhteistyö ja päätöksenteko sekä järjestelmän kustannukset.

Suomen työeläkejärjestelmä menestyi hyvin, koska Suomen järjestelmä on kattava ja lakisääteinen, valvonta on jatkuvaa ja vuorovaikutteista, eläkevarojen käytön periaatteet on säännelty ja tarvittavat oikeusturvajärjestelmät ovat olemassa. Vaikka kansainvälinen kustannusvertailu on vaikeaa, Suomen malli menestyi myös kustannustehokkuudessa, koska meillä lakisääteisen eläketurvan täydentämisen tarve on vähäinen.

Keskeinen arviointiperuste vertailussa oli myös se, miten osapuolet pystyvät julkisen vallan kanssa kehittämään järjestelmää. Global Pension Indexin arvion mukaan yksityisen sektorin eläkejärjestelmien rooli on tärkeä, koska ilman niitä valtiovalta vastaisi koko järjestelmästä, mitä ei pidetty toivottavana pitkän aikavälin kestävyyden kannalta. Valtiovallan tulee kuitenkin olla tutkimuksen näkökulmasta eläkejärjestelmän keskeinen osapuoli, mikä lisää yhteiskunnan luottamusta järjestelmän kestävyyteen. Suomen ns. kolmikantainen valmistelumalli noudattaa tätä periaatetta. Tästä on esimerkkinä vasta solmittu sopimus vuoden 2017 eläkeuudistuksesta, jossa merkittävänä osatekijänä oli valtion talouden kestävyysvajeen pienentäminen.

Suomessa yksityisen sektorin lakisääteistä työeläketurvaa toimeenpanevat työeläkeyhtiöt, joiden tehtävä on eläkkeiden turvaaminen. Tämä edellyttää työeläkeyhtiöiltä tehokkuutta sekä eläkevarojen hoidossa että eläketurvan toimeenpanossa. Julkiset eläkejärjestelmät sen sijaan nähdään useimmiten kiinteänä osana julkista taloutta. Joissain Euroopan maissa tällainen asetelma on johtanut siihen, että eläkevaroja on käytetty valtion talouden tasapainottamiseen. Suomessa yksityisen sektorin eläkejärjestelmässä tällainen ei ole käytännössä mahdollista, koska eläkevarat ovat lainsäädännöllä sidottu eläkevastuun katteeksi ja ansaittua eläketurvaa koskee perustuslain omaisuuden suoja.

Suomen työeläkejärjestelmän hallinto ja sen läpinäkyvyys toimivat siis kiitettävästi myös kansainvälisessä vertailussa. Global Pension Index vertailu tehtiin ilman tietoa vuoden 2017 eläkeuudistuksen sisällöstä. Kun sopimus eläkeuudistuksesta saadaan valmisteltua laiksi, Suomen järjestelmän kestävyys ja asema tulevissa vertailuissa todennäköisesti paranee entisestään.


Kategoriat

Avainsanat