Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Työkykyyn voi järkevästi vaikuttaa

Ville-Veikko Laukkanen 18.5.2015

Suomalainen työelämä on voimakkaassa muutoksessa. Teollisuuden rakennemuutos sekä palveluiden ja kaupan digitalisoituminen vaikuttavat työn ja osaamisen vaatimuksiin. Automaatio ja vaikkapa tekoäly tulee mullistamaan kokonaisten ammattikuntien työnkuvan. Työn tekemisen rytmi on informaation ja viestintävälineiden takia uudella tavalla intensiivinen, haastaen samalla työn ja terveen työstä palautumisen välistä rytmiä. Vastuulliset työnantajat Suomessa haluavat yhä voimakkaammin ennaltaehkäistä terveyttä ja työkykyä uhkaavia riskejä sekä tarvittaessa kuntouttaa työntekijöitä takaisin työelämään. Myös työelämään tulleiden ”digiajan” nuorten uudenlaisia terveyden ja työkyvyn haasteita on syytä tunnistaa riittävän varhain. 

Eläkejärjestelmän keskeinen kulmakivi on eläkemaksu tehdystä työstä. Eläkeyhtiöillä, kuten Varmalla, on mielekäs tehtävä ennaltaehkäistä työkyvyttömyyttä, tunnistaa työkyvyttömyyteen johtavia polkuja yhdessä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa sekä aikaansaada vaikuttavuudeltaan tehokkaita käytäntöjä yritysten ja sen henkilöstön arkeen. 

Varman yhdessä asiakkaidensa kanssa tekemän ennaltaehkäisyn mielekkyys tulee yhtäältä ilmiön taloudellisesta mittakaavasta. Suomessa sosiaalivakuutuksen työkyvyttömyyskustannukset ovat vuositasolla lähes 4,2 miljardia euroa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa melkein 19 000 henkilöä. 

Työkyvyttömyyseläkkeiden saajia on tällä hetkellä noin 170 000 henkilöä. Menetetyn työn määrä ja toisaalta kustannus ovat aivan liian suuria, sekä yhteiskunnan että työnantajien näkökulmasta. Kaikkea työkyvyttömyyttä ei voida poistaa, mutta moneen asiaan voidaan vaikuttaa hyvällä tilannekuvalla, johtamisen varhaisella puuttumisella ja terveellä tekemisellä. 

Varman asiakkaat haluavat selkeästi tunnistaa työkyvyttömyyden kustannukset sekä varmistaa toimivat työkykyjohtamisen käytännöt mahdollisimman tehokkaaksi osaksi yrityksen arkea. Tämä mahdollistaa hyvän alustan yrityksen henkilöstöstä lähtevän tuottavuuden ja luovuuspääoman johtamiseen, jonka merkitys kasvaa kaiken aikaa kilpailtaessa kansainvälisillä ja digitaalisilla kentillä. Tuleva suomalainen kilpailukyky rakentuu jatkossa yhä enemmän näiden osaamisten ja uutta aikaansaavien työntekijöiden varaan. 

Varma tukee asiakkaiden työkykyjohtamista tarjoamalla tietoa, työvälineitä ja asiantuntijaresursseja. Vuoden 2014 aikana Varman asiantuntijat ovat olleet asiakkaan luona sparraamassa työkyvyn torjunnan keinoja ja tavoitteita lähes 1 500 tapaamisessa. Varman vuosittain maksamat työkyvyttömyyseläkkeet ovat 435 miljoonaa euroa, jota torjumaan Varma on sovittujen ja vaikuttavien hankkeiden osalta käyttänyt noin 14,4 miljoonaa euroa, joista osa on katettu ns. työkyvyttömyysriskin hallintaosalla ja osa Varman muista liikekuluista. Samalla Varma toimii kustannustehokkaasti.  Asiakaskyselyistä saadun palautteen perusteella asiakkaat ovat kokeneet Varman palveluiden vaikuttaneen heidän työkyvyttömyyskehitykseensä. Myönteinen kehitys näkyy myös työkyvyttömyyseläkekustannuksissa, jotka Varman osalta ovat laskeneet 14 prosenttia vuodesta 2010 lukien. Samalla aikavälillä Varman kuntoutuskustannukset ovat kasvaneet 54 prosenttia.

Työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyn lisäksi asiakasyritysten, yksilön sekä hänen läheistensä ja myös eläkeyhtiön edun mukaista on panostaa aktiiviseen kuntoutukseen. Varman kautta työeläkekuntoutusta saaneiden määrä on ennätyskorkealla, lähes 3 500 henkilöä. Kuntoutujista 72 prosenttia palasi takaisin työelämään vuoden 2014 aikana. Varman kuntoutuskustannukset olivat noin 31,7 miljoonaa euroa. Jos kaikki kuntoutuksen jälkeen työllistyneet ovat työssä vanhuuseläkeikään saakka, laskennallinen eläkemenon säästö on noin 350 miljoonan euroa.

Työkykyjohtamisen palveluilla autetaan myös pk-yrityksiä ja yrittäjiä. Varma on kehittänyt sähköisiä työkykyjohtamisen työkaluja, laatinut erikokoisiin yrityksiin sopivia toimintamalleja sekä järjestänyt laajalti opintopolkuja ja muita koulutustilaisuuksia. Monille pienemmille yrityksille avainhenkilöriskien ja menetetyn työn kustannusten tunnistaminen ovat olleet herättäviä ja käynnistäneet käytännöllisiä toimenpiteitä. Ja myös toisinpäin; yrittäjiltä on paljon opittavaa hyvästä henkilöstön ja työkyvyn johtamisesta.

Yhä useamman yrityksen johto on talouden, kilpailukyvyn ja rakennemuutoksen haasteiden aikana panostanut huomattavasti henkilöstön ja työkyvyn johtamiseen yhdessä eläkeyhtiön kanssa. Tuloksena on aikaansaatu selkeitä säästöjä sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskustannuksissa sekä ainakin välillisesti myös tuottavuusparannusta. Suomi on poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa, jolloin kaikki järkevät ja toimivat keinot on syytä ottaa käyttöön ja tehdä rakentavaa yhteistyötä. Työkykyjohtaminen jos mikä edellyttää hyvää yhteistyötä.


Ville-Veikko Laukkanen

Ville-Veikko Laukkanen

Varman varatoimitusjohtaja ja asiakkuuksista vastaava johtaja

@varma_tweet Varma LinkedInissä

Kategoriat

Avainsanat