Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Työkyvyttömyys vähenee ja kuntoutus lisääntyy

Jukka Kivekäs 19.2.2014

Uusien alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt huippuvuodesta 2008 yli 20 %:lla. Viime vuonna 20 383 henkilöä jäi työeläkelakien mukaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos lasku jatkuu samanlaisena, tänä vuonna luku jää alle 20 000:een. Muutos on merkittävä − vieläpä laskusuhdanteen aikana − ja se vaikuttaa selvästi keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän ennusteen paranemiseen.

Uusista alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä 53 % alkoi tilastoinnin vanhimmassa, 55−62-vuotiaiden ryhmässä. Osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat viime vuosina yleistyneet nopeasti. Niiden osuus v. 2013 oli yksityisellä sektorilla jo 23 % kaikista alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä. Osatyökyvyttömyyseläke onkin osoittautunut toimivaksi tavaksi vähentää työstä johtuvaa kuormittuneisuutta työuran loppuvaiheessa.

Myönteisen työkyvyttömyyskehityksen taustalla on useita syitä. Suomalaisten terveydentila on parantunut, mutta muutos terveydentilassa ei kuudessa vuodessa ole kovin merkittävä. Uskallan väittää, että yksi tärkeimmistä tekijöistä hyvän kehityksen taustalla on työpaikoilla lisääntynyt työkykyjohtaminen. Toinen keskeinen tekijä on työterveyshuollon aiempaa selvästi parempi kytkeytyminen työpaikkojen toimintaan etenkin työhön paluun tilanteissa pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Varma ja muut eläkeyhtiöt ovat kouluttaneet asiakkaitaan, ennen kaikkea henkilöstöhallintoa ja esimiehiä, toimimaan varhaisen tuen mallin mukaisesti. Lisäksi työterveyshuolto toimii nykyään enemmän sillanrakentajana muun terveydenhuollon ja työpaikan kanssa. Työeläkekuntoutukseen osallistuneiden määrä onkin kasvanut reilulla kolmanneksella vuodesta 2008 lähtien.

Paljon myönteistä kehitystä on siis tapahtunut. Mutta kehitykseen liittyy myös toinen näkökulma.

Työkyvyttömyyshylkäykset kasvussa − onko syytä huolestua?

Työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäysten prosentuaalinen osuus kaikista hakemuksista on kasvanut yksityisellä sektorilla, koska hakemusten kokonaismäärä on laskenut merkittävästi viimeisten kymmenen vuoden aikana. Määrällisesti hylkäykset ovat siis samalla tasolla.

Yksityisen työeläkejärjestelmän hylkäysosuus työkyvyttömyyseläkehakemuksista oli 28,9 % vuonna 2013. Johtuen asiakaskuntamme rakenteesta ja aktiivisesta kuntoutuskäytännöstämme Varman osuus on alan keskiarvoon verraten hieman korkeampi (31,4 %), minkä vuoksi olemme tehneet selvityksiä ja täsmentäneet toimintatapoja entisestään.

Hylkääviä päätöksiä voitaisiin nimittäin välttää ja siten inhimillistä huolta vähentää. Varman tavoitteena on tunnistaa ajoissa ne tilanteet, joissa henkilö ajautuu hakemaan työkyvyttömyyseläkettä, vaikka ei ole siihen lähtökohtaisesti oikeutettu.

Varma selvitti yhdessä Kelan kanssa vuoden 2012 heinä–joulukuun tietojen pohjalta, voidaanko työkyvyttömyyseläkepäätösten hylkäämisiä ennakoida ja voidaanko niiden määrään vaikuttaa puuttumalla työkyvyttömyyden kehittymiseen ajoissa. Selvityksen perusteella jälkikäteen oli arvioitavissa, että osalla työttömäksi jääneistä eläkkeenhakijoista olisi työsuhteen päättyessä ollut työhistorian ja terveydentilan perusteella oikeus työeläkekuntoutukseen. Toisaalta eräiden hakijoiden kohdalla oli jo sairauspäivärahakaudella ollut nähtävissä, että eläkehakemus todennäköisesti hylättäisiin. Näihin tilanteisiin pitäisi osata reagoida ajoissa.

Työkyvyttömyyden hakeminen ja hylkäävän päätöksen saaminen ovat raskaita ja monimutkaisia prosesseja, joihin vaikuttaa vielä se, että sairausvakuutuslaki ja työeläkelaki määrittelevät työkyvyttömyyden eri tavalla. Sairausvakuutuslaki vertaa työkykyä työntekijän nykyiseen työhön, kun työeläkelaki määrittelee työkyvyn laajemmin. Se, että on työkyvytön vaikkapa fyysisesti vaativaan työhön, ei tarkoita, että olisi täysin työkyvytön.

Olemme tarkastelleet prosessejamme ja toimintatapojamme esimerkiksi tehostamalla työhön paluun ohjausta niille henkilöille, jotka ovat saaneet hylkäävän päätöksen työkyvyttömyyseläkehakemukseensa. Teemme paljon töitä sen eteen, että ratkaisumme olisivat mahdollisimman virheettömiä.

Olemme myös kehittäneet asiakasyritysten kanssa toimintamallin, jonka avulla työsuhteessa olevia hylkäävän päätöksen saaneita autetaan takaisin työelämään.

Tavoitteena on, että työkyvytön työntekijä pääsisi sujuvasti työkyvyttömyyseläkkeelle. Tavoitteena on myös, että työkykyinen − täysin tai osittain − saisi jatkaa työelämässä ja kartuttaa eläketurvaansa mahdollisimman täysipainoisesti. Kukin työkykynsä mukaan.


Kategoriat

Avainsanat