Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Työkyvyttömyys vähenee, kun siihen vaikutetaan

Jukka Kivekäs 5.10.2015

Suomessa jäi viime vuonna työeläkelakien mukaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle 18 806 henkilöä. Eläketurvakeskuksen ennuste tälle vuodelle on 18 300 uutta työkyvyttömyyseläkettä, mikä tarkoittaa noin 3 prosentin laskua edelliseen vuoteen. Laskua huippuvuodesta 2008 on peräti 29 prosenttia.

Pitkään jatkunut hyvä kehitys näyttää siis jatkuvan. Alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden määrän väheneminen vaikuttaa työurien pidentymiseen. Samalla se antaa yhä useammalle ihmiselle mahdollisuuden jatkaa työelämässä. Pitää muistaa, että palkka on aina parempi kuin työkyvyttömyyseläke ja lisätyövuodet kasvattavat myös tulevaa eläkettä.

Mutta mistä hyvä kehitys johtuu? Onko meidän terveydentilamme parantunut vajaan 10 vuoden aikana 29 prosenttia? Monien sairauksien ilmaantuvuus on toki laskenut tai tautien puhkeaminen siirtynyt työuran jälkeisiin ikävuosiin. Samaten monia sairauksia osataan hoitaa paremmin kuin 10–20 vuotta sitten. Mutta missään nimessä muutos terveydessä ei ole niin suuri, että se selittäisi 29 prosentin laskun eläkkeiden alkamisessa.

Epidemiologit saattavat pohtia, johtuuko alkavien eläkkeiden määrän väheneminen pelkästään suurten ikäluokkien siirtymisestä muutenkin pois työelämästä, vanhuuseläkkeelle. Tämäkään ei selitä muutosta, sillä myös työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus on laskenut huippuvuodesta 2004 yhteensä 38 prosenttia.

Vakuutuslääkärinä olen havainnoinut tätä muutosta sekä tilastojen että eläkehakemuksista välittyvän tiedon kautta ja uskallan väittää, että kolme tärkeintä syytä työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemiselle ovat lisääntynyt työkykyjohtaminen, työterveyshuollon tehostuminen ja lisääntynyt työeläkekuntoutus.

Monilla työpaikoilla on kehitetty toimivia käytäntöjä, joilla esimies – HR:n ja työterveyshuollon tuella – voi tukea työntekijän työkykyä työuran kaikissa vaiheissa. Valistuneet työnantajat seuraavat sairastamisen ja työkyvyttömyyden kustannuksia nykyään huomattavasti aiempaa tarkemmin. Varhaisen tuen malli on toimivaa arkipäivää monilla työpaikoilla. Eläkeyhtiötkin ovat tukeneet työkykyjohtamista muun muassa kouluttamalla esimiehiä. Myös lainsäätäjä kannustaa työkyvyn tukemiseen esimerkiksi työterveyshuollon korvauskäytäntöjen ja 30-60-90-mallin mukaan.

Työterveyshuolto puolestaan on aiempaa paremmin mukana selvittämässä työkyvyttömyyden pitkittymistä. Se pitää yhteyttä erikoissairaanhoitoon ja järjestää työpaikoilla työterveysneuvotteluja, joissa selvitetään sairauslomalta palaavan henkilön työn muokkaamista ja tarvittavia tukikeinoja. Osasairausvapaasta on muodostunut työterveyshuollolle räätälöity työkalu, jonka käyttö on merkittävästi lisääntynyt. Työterveyshuolto toimii luontevasti terveydenhuollon ja työn rajapinnalla. Tämä on sen ydintoimintaa, jota myös tulevassa sote-maailmassa tarvitaan.

Työeläkekuntoutus on suomalaisen sosiaalipolitiikan paras menestystarina viimeisen 20 vuoden ajalta. Sen volyymi on kasvanut 25-kertaiseksi, tuloksellisuus on pysynyt hyvänä ja kustannukset kohtuullisina. Työkokeilut ovat monilla työpaikoilla esimiesten, HR:n ja työterveyshuollon arkipäivää. Jos entisellä työpaikalla ei voi jatkaa tai työpaikkaa ei ole, eläkevakuuttajat ohjaavat kuntoutujan työvalmentajan pakeille etsimään uutta suuntaa työuralle. Toimivaa ja tehokasta.

Työhön paluun tuki toimii työsuhteisten osalta vähintään tyydyttävästi. Haasteita meillä on pienimpien yritysten ja yrittäjien kohdalla, joilla työjärjestelyjen mahdollisuus on pienempi.

Irtisanottujen ja työttömien kohdalla työelämään palaamisen tuki toimii erityisen huonosti. Mahdollista ammatillisen kuntoutuksen tarvetta ei havaita ja tukevia tahoja – henkilöstöhallintoa ja työterveyshuoltoa – ei ole. Siksi onkin tervehdittävä ilolla esillä olleita ajatuksia työterveyshuollon käyttömahdollisuuksista irtisanomisajan jälkeen. Se tosin edellyttää ajattelutavan muutosta: työterveyshuollolla ei pidä olla pelkästään vastuuta työsuhteeseen sidotuista terveysvaaroista vaan myös laajempaa vastuuta työikäisen väestön työkyvystä.


Kategoriat

Avainsanat