Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Yrityksen tarpeet työterveyspalveluiden keskiöön

Tanja Rokkanen 22.6.2015

Teen työssäni työterveyshuoltokonsultaatioita, joissa kirkastamme yhdessä yrityksen edustajien kanssa yrityksen työterveystarpeita – siis yrityksen huolia työn sujumiseen tai työterveyteen liittyen. Yritysten tilanteet ovat hyvin erilaisia: joskus konsultaatiopyynnön taustalla on kilpailutuksen miettiminen, joskus työterveysyhteistyössä on kitkaa, joskus halutaan parempi ymmärrys siitä, mitä yritys voi vaatia työterveyshuollolta. Yhteistä konsultaatiopyynnöille on, että yritykset haluavat ulkopuolisen näkemyksen tilanteestaan.

Yrityksissä vallitsee monesti epämääräinen tyytymättömyys työterveyshuoltoon. Pohditaan, miten palvelut on järjestetty, millaista niiden laatu on, ovatko palvelut liian kalliita verrattuna niistä saataviin hyötyihin ja miten työterveyshuollon vaikuttavuutta mitataan. Työterveyshuoltoa saatetaan tarkastella vain kustannusten kautta, vaikka näkökulman pitäisi olla yrityksen huolissa eli tarpeissa. Työterveyshuollon tarjoamien palveluiden tavoitteet ja niiden hyödyt sekä erilaiset tilanteiden ratkaisuvaihtoehdot voivat olla hämärän peitossa, sillä työterveyshuolto näyttäytyy asiakkaalle asiantuntijatyönä, jota on vaikea arvioida.

Olen tehnyt työterveyshuoltokonsultaatioita neljän vuoden ajan ja sain vastikään valmiiksi väitöskirjani työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyöstä työpaikan tarpeiden arvioinnissa. Olen havainnut, että osa yrityksistä on unohtanut, että on heidän tehtävänsä johtaa yrityksen omaa työterveyshuoltoa. Yrityksen työterveyshuollon tavoitteet saattavat olla enemmän tai vähemmän työterveyshuoltoa tarjoavan organisaation määrittelemiä, eivät itse yrityksen. Palveluita ostaessaan yritys saattaa unohtaa oman näkökulmansa: mitkä asiat juuri meidän yrityksessämme vaikuttavat työn sujuvuuteen, mitä me voimme itse tehdä sekä mitä haluamme työterveyshuollon tekevän ja miten.

Yritysten on helpoin tarttua rahanäkökulmaan ja kustannusten nousu vaatii toki priorisointia. Taloudellista hyötyä saadaan muun muassa työkyvyn hyvällä johtamisella, yrityksen toimintatapojen kehittämisellä ja osuvilla työterveyspalveluilla. On myös hyvä muistaa, että kaikkea ei tarvitse saada kerralla kuntoon. Sen takia tarvitaan konkreettisen lopputavoitteen lisäksi välitavoitteita ja -mittareita. Ostettujen palvelujen on tuettava yrityksen senhetkistä tilannetta.

Varman näkökulma työterveyshuoltokonsultaatioiden tarjoamiseen on työkyvyttömyyseläkkeissä. Haluamme tukea työterveyshuollon ja yrityksen yhteistyötä ja edistää työterveyshuollon vaikuttavuutta, jotta työkyvyttömyyseläkkeiden riski vähenisi.

Yrityksen huolien kirkastaminen auttaa yritystä hahmottamaan, mitä sen on itse tehtävä ja toisaalta mitä lisäarvoa se hakee työterveyshuollolta. Kun yritys on selvillä omista tarpeistaan, se osaa myös kysyä oikeat kysymykset työterveyshuollon palveluista ja käytännöistä.

Työterveyshuollon puolestaan täytyy pystyä muodostamaan sille kertyvästä tiedosta kokonaiskuva asiakkaan tilanteesta. Työterveyshuolto ei voi tuoda ratkaisua tilanteeseen, jota se ei tunne. Työterveyshuollossa tarvitaan uudenlaista osaamista ja koulutusta, jotta keskustelu asiakkaan kielellä onnistuisi.

Kun yritys ja työterveyshuolto ovat muodostaneet yhteisen käsityksen yrityksen huolista työn sujumiseen ja työterveyteen liittyen, niistä voidaan johtaa yrityksen työterveyshuollolle tavoitteet, keinot ja mittarit. Näin toiminta on ymmärrettävää, seurattavaa ja läpinäkyvää. Tästä hyötyvät kaikki.


Kategoriat

Avainsanat