Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Ikäjohtaminen vaatii aikaa

Ikäjohtaminen vaatii aikaa

3.12.2014

Nuorten ja ikääntyneiden työntekijöiden arvomaailmojen eroavaisuudet aiheuttavat kitkaa työpaikoilla. Mentorointi ja joustavat työjärjestelyt auttavat ikätörmäyksiin. 

Nuoret eivät halua vapaa-aikansa kärsivän työnteon vuoksi. Työajanseuranta on esihistoriallinen jäänne, jonka merkitystä ei voi ymmärtää. Töitä kuuluu paiskia silloin, kun on innostusta, ja sitten voikin lähteä taas muutamaksi kuukaudeksi reissaamaan. 

Tutkija Susanna Kultalahti myöntää, että näin vanhemmat työntekijät monella työpaikalla nuorista ajattelevat. 

– On totta, että työaikaseuranta närästää monia nuoria, sillä he eivät motivoidu velvollisuudentunteesta. Toisaalta monet nuoret ovat erittäin innostuneita työstään ja valmiita tekemään pitkääkin päivää, jos he tuntevat, että työ on merkityksellistä ja että heitä arvostetaan. 

Ikä on uusi puheenaihe 

Iästä on tullut kiivas keskustelunaihe työelämässä 2000-luvulla, kun työvoiman ikärakenteen havaittiin vinoutuneen. On paljon työpaikkoja, joissa keski-ikäiset loistavat poissaolollaan. 

Samaan aikaan nuorten asenteet ovat muuttuneet. Nuoret ovat todistaneet työhön sitoutuneiden vanhempiensa lomauttamisia ja irtisanomisia. He tunnistavat, että elämä voi muuttua yllättäen. He ovat myös tottuneet nauttimaan elämästä. 

Susanna Kultalahti ja johtamisen professori Riitta Viitala Vaasan yliopistosta ovat tutkineet ikätörmäyksiä työpaikoilla. Tutkimusaineistona on ollut muun muassa vuonna 2013 tehty HR-barometri, jossa tutkittiin noin 2300 eri-ikäisen esimiehen, henkilöstöammattilaisen ja henkilöstön edustajan käsityksiä eri-ikäisistä työntekijöistä. 

Barometrin mukaan nuorten erilainen arvomaailma tulee aiheuttamaan yhä enemmän kitkaa työpaikoilla. Nuoret eivät elä työlle – eivät ainakaan työnantajan perinteisillä ehdoilla. He ovat myös sisäistäneet kokonaishyvinvoinnin käsitteen, jonka mukaan kaikkien elämänalojen tulee olla tasapainossa ennen kuin ihminen voi hyvin. Tässä tuskin on mitään väärää. Silti monen töitä hammasta purren paiskivan ikääntyvän on vaikea hyväksyä kotiasioita syynä löysäilyyn työpaikalla. 

Huomio työhön 

Tutkijat varoittavat kuitenkin yleistämästä. On tärkeää tiedostaa mahdolliset ikään ja sukupolvieroihin liittyvät ongelmat ja syyt niiden taustalla, mutta lokerointi voi pahentaa asenneongelmia ja haitata yhteistyötä. Huomio tulisi kohdentaa ensisijaisesti työn tavoitteisiin ja itse työhön. 

– Konkreettisia ratkaisuja ikätörmäyksiin on valitettavan vähän. Mentorointi on yksi parhaita. Siinä vanhempi työntekijä siirtää hiljaista tietoaan nuorelle, mutta oppii samalla uutta myös mentoroitavalta, Kultalahti vakuuttaa. 

Toinen konkreettinen toimenpide on joustojen käyttö esimerkiksi etätyön ja työaikajärjestelyjen muodossa. Jos nuorilla ja vanhemmilla työntekijöillä on erilaisia tarpeita, ei toisen tarpeiden huomioimisen tarvitse olla toiselta pois. 

Joustavuuden lisääntyminen ja yksilöllisyyden korostuminen vaativat paljon sekä rakenteilta että esimieheltä. Esimiehet tarvitsevat enemmän aikaa vuorovaikutukseen alaisten kanssa. 

Organisaatioiden kannattaisi myös luoda sellaisia rakenteita, joissa tehtäviä voidaan vaihtaa yrityksen sisällä. Tämä tulisi ottaa huomioon myös palkitsemisjärjestelmissä. Nuorten ja ikääntyvien erilaiset taidot ja erilaiset tavat oppia ovat enemmänkin rikkaus kuin törmäys. 

Teksti: Katri Isotalo 
Kuvitus: Pietari Posti

{{errorMessage}}

Avainsanat

Blogi