Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Flow johtaa työhyvinvointiin

26.3.2015

Menestyvässä yrityksessä työn imu tuottaa tyytyväisiä työntekijöitä. Tyytyväisyys kumpuaa tilaa ja arvostusta antavasta johtamisesta.

Miten saada asioita tehokkaasti aikaan? Kuinka synnytetään flow-tila? Tähän etsittiin työkaluja Varman ja Filosofian Akatemian yhdessä järjestämän Työkykyjohtamisen opintopolun toisella etapilla.

Kevään aikana käytävällä kolmiosaisella opintopolulla tutkitaan sisäisen motivaation johtamista vapauden, virtauksen ja vastuun näkökulmista. Helmikuussa opintopolun teemana oli vapaus. Kun työntekijöiden valinnan- ja toiminnanvapautta vahvistetaan ja annetaan ihmisille tilaa itsenäiseen työskentelyyn, työntekoon innostuu ja haluaa antaa parastaan.

Parhaimmillaan innostus saa aikaan flow-tilan, jossa työn imu vie mennessään. Olennaista virtauksessa on hallinnan tunne: osaan tämän.

– Flow-kokemuksessa osaaminen on niin kehittynyttä, että työ on lähes automatisoitunutta. Tästä seuraan aikaansaamisen ja tuottavuuden lisääntymistä. Tekeminen itsessään on palkitsevaa ja mielekästä, filosofi Lauri Järvilehto Filosofian Akatemiasta sanoo.

Tärkeä osa työn palkitsevuutta ja virtausta on sen näkeminen, miten oma osuus vaikuttaa kokonaisuuteen. Kun tekemisestä tulee yhteistä, yhteen hiileen puhaltaminen on konkreettista ja työntekijät haluavat myös kasvaa tehtäviensä mukana.

Työtyytyväisyys on olennaista, kun parannetaan tehokkuutta. Sillä on väliä, millä mielellä työtä tehdään. Usein yrityksissä panostetaan siihen, että ulkoiset olosuhteet ovat kunnossa: on liikuntaseteliä ja torkkusohvaa. Ne eivät riitä, sillä tulos syntyy tehdystä työstä.

– Ei kukaan tule töihin kahviautomaatin vuoksi. Työtyytyväisyys on sitä, että haluaa tulla töihin, koska siellä on mielenkiintoista tekemistä, Järvilehto sanoo.

Se on pitkälti johtamiskysymys.

Johtaja ei tiedä paremmin

Sähköjärjestelmien ja -tarvikkeiden kehittämiseen ja valmistukseen erikoistuneessa Ensto Oy:ssä on panostettu virtauksen parantamiseen konkreettisesti. Yhtiö otti käyttöönsä Porvoon-tehtaallaan muutama vuosi sitten lean-ajatteluun pohjaavan johtamisfilosofian. Sittemmin sama toimintatapa on monistettu muihinkin yksiköihin.

Tehtaan prosessit tutkittiin tarkkaan ja mietittiin, millä tavoin tuotannosta saataisiin mahdollisimman sujuva tilauksesta toimitukseen.

– Turhat ja tuottamattomat toiminnot jätettiin pois konkreettisestikin. Tuottavuuden parantuessa myös työtyytyväisyys on parantunut selvästi. Se puolestaan on lisännyt tuottavuutta entisestään, Enston Porvoon-tehtaan johtaja Niko Helander sanoo.

Tärkein muutos tapahtui johtamisessa. Kaikkien osaaminen ja mielipiteet alettiin mieltää yhtä arvokkaiksi ja tärkeiksi.

– On ollut hienoa nähdä, miten tuotannon työntekijöistä on noussut monia, joilla on iso halu parantaa tehtaan toimintaa. Heillä on intoa ja paloa työhönsä, kun heidän osaamistaan ja mielipiteitään kuunnellaan, Helander sanoo.

Luottamus luo virtausta

Yhä useammassa suomalaisyrityksessä työn tulokset ovat abstrakteja ja näkymättömiä. Miten virtausta parannetaan tietotyössä? It-asiantuntijapalveluja ja ohjelmistokehitystä tuottavassa Reaktor Innovations Oy:ssä näkymätön työ on visualisoitu.

Työn alla olevien projektien kaikki työvaiheet on kirjattu konkreettiseen tauluun.

– Projektin tilanne käydään päivittäin läpi koko porukan kesken. Siinä nähdään, eteneekö työ, onko jossain ongelmia ja miten ne korjataan. Tärkeää on myös se, että projektit ovat aidosti yhteisiä: toisia autetaan, jos oma osuus on jo kunnossa, johtaja Sami Honkonen sanoo.

Reaktorissa organisaatiopyramidikin on käännetty päälaelleen.

– Johtaminen on onnistumisen edellytysten luomista. Organisaation ja sen johtamisen pitää tukea virtausta. Se ei onnistu, jos ajattelisimme siilomaisesti. Pääosin luotamme siihen, että tiimit hoitavat itse itsensä, Honkonen sanoo.

Teksti: Leena Filpus
Kuvat: Juha Salminen

{{errorMessage}}

Avainsanat

Blogi