Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Työeläkekuntoutus avasi tien nuohousyrittäjäksi

Työeläkekuntoutus avasi tien nuohousyrittäjäksi

21.1.2015

Michel Kuosmanen pitää Lohjan seudun talojen savuhormit ja ilmastointikanavat turvallisina ja käyttökunnossa. Työeläkekuntoutus loi pohjan uudelle uralle nuohousyrittäjänä.

2010-luvun taite oli Kuosmaselle raskasta aikaa. Hän oli työskennellyt vuosia valaisinasentajana. Matkatyöhön kuului kiertämistä ympäri Suomen: mies oli tien päällä 150−200 päivää vuodessa.

− Monesti lähdin työmatkalle sunnuntaina ja palasin perjantaina. Se kulutti. Ja kun lasten painiharrastukset veivät monesti viikonloppuisin leireille ympäri Suomea ja ulkomaillekin, aikaa palautumiseen ei jäänyt, Kuosmanen kertoo. 

Pakko nousta sohvasta 

Kuosmanen paloi loppuun ja joutui sairauslomille. Niistä kertyi lopulta yhteensä vuoden ja neljän kuukauden mittainen jakso. 

− Voi sanoa, että vuoden vain istuin sohvalla. En jaksanut tehdä mitään. Sitten ajattelin, että pakko tästä on nousta ylös. 

Samoihin aikoihin omakotiasukkaan katolle kiipesi nuohooja. Kuosmanen seurasi ammattimiehen työtä ja mietti: tuo voisi olla mukavaa. Samaa hän ajatteli myös pihaan kaartaneen roska-auton kuljettajan työstä. Konkreettisia, tarpeellisia töitä. 

Vanhaan työhön ei paluuta 

Lopulta Kuosmanen haki työeläkekuntoutukseen ja pääsi siihen keväällä 2011. 
Aluksi kaavailtiin paluuta entiseen työhön, mutta työkokeiluna. Sitä Kuosmanen ei enää halunnut. Samoihin aikoihin yritys kuitenkin siirsi valtaosan toiminnoistaan Puolaan. Paluuta vanhaan ei olisi ollutkaan. 

Oli keksittävä muuta, ja se oli hyvä asia. 

Ammatinvalintapsykologin apu nopeutti paluuta työelämään 

Varma järjesti Michel Kuosmaselle työhönpaluusuunnittelua. Käytännössä se tarkoittaa keskusteluja Varman osoittaman ammatinvalintapsykologin kanssa. 

− Siitä oli todella hyvät kokemukset. Keskustelimme, tai siis minä puhuin kaksi tuntia kerrallaan, Kuosmanen hymyilee. 

− Jo toisella kerralla katsottiin, mitä voisin tehdä. Vielä oli sellainen olo, että en oikeastaan haluaisi lähteä sohvasta mihinkään. Pelotti. Psykologi kuitenkin auttoi ja kannusti. Ilman sitä työelämään paluu olisi varmaan vienyt kauemmin. 

Oppisopimuksella uuteen ammattiin 

Ammatinvalintapsykologin kanssa katsottiin pitkää listaa ammateista, joista jäi pian jäljelle kaksi vaihtoehtoa: nuohooja ja roska-auton kuski. Nuohoojan työ tuntui omalta. Työ on liikkuvaa ja siinä ollaan tekemisissä ihmisten kanssa. Se sopii positiiviselle ja puheliaalle Kuosmaselle. Työ vastuullista ja tärkeää, sillä kyse on paloturvallisuudesta. Hyvää on sekin, että se on konkreettista tekemistä. 

− En halunnut koulukoulun penkille. Nuohoojaksi opiskellaan oppisopimuksella. 
Se on mahdollista myös aikuisille. 

Puhelin käteen ja oppisopimukseen 

Oppisopimuspaikat Kuosmanen etsi itse. Nuohoojien yhteystiedot esiin Googlesta ja puhelimeen. Ensimmäiset puhelut hän soitti ammatinvalintapsykologin luota. Pian tärppäsi, ja oppisopimuskoulutus saattoi alkaa. 

Kuosmanen suoritti nuohoojan ammattitutkinnon kahdessa vuodessa. Parin kuukauden työjaksojen välissä oli viikon jaksoja koulun penkillä. Silloin opiskeltiin mm. lainsäädäntöä, rakennusmääräyksiä, asiakaspalvelua ja yritystoimintaa. 

Tyytyväinen tuore yrittäjä 

Oma nuohousyritys oli alusta pitäen Michel Kuosmasen tavoitteena. Siksi hän hakeutui kahteen erilaiseen oppisopimuspaikkaan, hakemaan eväät hyväksi nuohoojaksi. 

Kuosmasen yritys, MK Nuohous ja IV, toimii nyt ensimmäistä vuottaan. Nuohoojista on pulaa, joten näkymät ovat lupaavat. 

Länsiuusmaalaisille katoille kiipeää työhönsä tyytyväinen, sopivasti kiireinen yrittäjä − joka ehtii iltaisin kotiin perheen luokse. 

Työeläkekuntoutus lyhyesti

  • mahdollista hakea pitkän sairausloman tai kuntoutustuen jälkeen, myös yrittäjille 
  • tarkoittaa siirtymistä terveyden kannalta aiempaa sopivampiin tehtäviin, tarvittaessa ammatin vaihdosta 
  • työeläkekuntoutuksen ajalta maksetaan kuntoutusrahaa 
  • työkokeilu pehmentää työhön paluuta, työhönvalmennuksen avulla voi päästä uusiin tehtäviin 
  • vuonna 2013 yli 9500 ihmistä haki työeläkekuntoutusta (kaikki työeläkeyhtiöt yhteensä) 
  • yli 80 % sai myönteisen päätöksen 
  • yleisin syy jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus 

Lähteet: Varma, Eläketurvakeskus

Teksti: Riitta Gullman
Kuva: MK Nuohous ja IV

{{errorMessage}}

Avainsanat

Blogi