Mindfulnessin eli tietoisen läsnäolon serkku itsemyötätunto tuo taitoja kestää muutoksia ja suhtautua työhön ja elämään kevyemmin.
Istu rauhassa ja laske kädet syliisi. Sulje silmäsi ja vain kuulostele, miltä lattia ja tuoli tuntuvat jalkojesi alla, miltä selkänoja selässäsi. Keskity sitten hengitykseesi, vatsan nousemiseen ja laskemiseen hengityksen tahtiin. Karkaako mieli muualle, työtehtävään, kotiasioihin? Palauta se yhtä lempeän sitkeästi ja ystävällisesti takaisin hengitykseesi kuin kouluttaisit koiranpentua.
Tällaisella meditaatioharjoituksella yhdysvaltalainen mindfulness-asiantuntija Steve Hickman aloitti esityksensä Varman Mindfulness, Self-Compassion and Emotional Resilience -tilaisuudessa.
Täytyy myöntää heti: mieli karkasi lukemattomia kertoja muutaman minuutin mittaisen harjoituksen aikana. Se on normaalia, niin mieli toimii. Tutkimusten mukaan mielemme on lähes puolet ajasta jossain muualla kuin senhetkisessä tekemisessä.
Mindfulnessiin eli tietoiseen, hyväksyvään läsnäoloon ei ole voinut olla törmäämättä viime vuosina. Se on alun perin kivun- ja stressinhoidon hallintaan kehitetty menetelmä. Mindfulnessin tavoitteena on oppia olemaan paremmin läsnä kulloisessakin hetkessä ja oppia suhtautumaan tuntemuksiinsa hyväksyvästi ja tuomitsematta.
Myötätuntoa itseä kohtaan
Taidolla olla läsnä kulloisessakin hetkessä on merkitystä. Steve Hickmanin mukaan riippumatta siitä, mitä teemme ja onko tekeminen meistä mieluisaa, olemme tyytyväisempiä, kun keskitymme käsillä olevaan asiaan.
– Tutkimukset ovat osoittaneet, että mindfulness-harjoitukset muokkaavat aivojamme. On asioita, joita ei voi muuttaa. Välillä esimerkiksi työtaakka on suuri. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme tilanteeseen, Hickman sanoo.
Kyse ei ole siitä, että pistäisimme lekkeriksi hankalalla hetkellä, vaan miten reagoimme. Esimerkiksi tilanteen kärjistyminen ei suinkaan aina ole oma syymme, vaan johtuu olosuhteista.
Mindfulnessin rinnalla on alettu puhua myös läsnäoloon pohjautuvasta itsemyötätunnosta eli mindful self-compassion -ajatuksesta. Itsemyötätunto havahduttaa meidät suhtautumaan ajatuksiimme ja itseemme armeliaammin.
Itseen kohdistuva myötätunto määritellään usein kolmen osatekijän mukaisesti. Ensinnäkin se on ystävällisyyttä itseä kohtaan sen sijaan, että arvostelemme itseämme ja käymme kriittistä sisäistä puhetta. Usein olemme armeliaampia toisille kuin itsellemme.
Toiseksi itsemyötätunnolla tarkoitetaan yhteistä ihmisyyttä ja yhteenkuuluvuutta muiden kanssa eristäytymisen sijaan. Kolmanneksi itsemyötätunnossa tunnustetaan mindfulness-taidot. Ne auttavat meitä havainnoimaan ajatuksia ja tunteita ja olemaan takertumatta ikäviinkään tunteisiin.
Ajoissa havahtuminen
Ohjelmistotalo Vincit Oy:ssä läsnäolotaitojen opetteleminen ja mindfulness-harjoitukset on otettu yhdeksi työkaluksi parantamaan työhyvinvointia ja kehittämään voimavaroja.
Great Place to Work -tutkimuksessa Suomen parhaaksi työpaikaksi 2014 ja 2015 valitussa yrityksessä työympäristö muuttuu koko ajan. Muutoksiin on kyettävä reagoimaan nopeasti.
Yhtenä haasteena on henkilöstöjohtaja Johanna Pystysen mukaan se, miten työntekijät kykenevät työskentelemään muutosten keskellä kuormittumatta liikaa. Tuttu ongelma monessa muussakin organisaatiossa.
Vincetissä Mindfulness-koulutuksiin osallistuneet kertoivat muun muassa keskittymiskykynsä, kärsivällisyytensä ja tietoisuutensa omista tunteistaan parantuneen. Työn ja vapaa-ajankin erottaminen helpottui.
Yksi tärkeimmistä muutoksista oli tapa reagoida ongelmiin. Usein ongelmiin havahdutaan vasta niiden kriisiytyessä.
Käytännössä ongelmiin kannattaisi puuttua hyvissä ajoin, jolloin ne ovat myös helpommin hallittavissa. Asiantuntijat puurtavat usein projektin läpi vaikka hammasta purren. Ei ehkä kehdatakaan sanoa, että nyt en pysty.
Tarvitsemme armeliaisuutta itseämme kohtaan sisäisen sättimisen sijaan.
– Meillä ihmiset ovat alkaneet sanoa aiempaa varhaisemmassa vaiheessa ääneen, jos projekteissa on menossa joku asia pieleen. Silloin muu organisaatio kerkiää apuun. Tämän myötä myös yleinen työtyytyväisyys ja suoriutuminen töistä ovat parantuneet, Pystynen sanoo.
Teksti Leena Filpus
Kuvat Juha Salminen