Hakutulokset

Ei tuloksia haulle "{{searchTerm}}"

Tavoitteena on ollut, että tehdään sellainen eläkeuudistus, joka on pitkälle tulevaisuuteen riittävä, korostaa Varman asiakkuuksien lakiasiantuntija Mikko Metsäruusi.
Tavoitteena on ollut, että tehdään sellainen eläkeuudistus, joka on pitkälle tulevaisuuteen riittävä, korostaa Varman asiakkuuksien lakiasiantuntija Mikko Metsäruusi.

Eläkeuudistus tuo muutoksia työntekijöille

31.8.2016

Eläkkeisiin tulee ensi vuoden alusta useita muutoksia. Ne on tehty, koska olemme yhä pidempään eläkkeellä. Myös pitkä taantuma on merkinnyt tarvetta muutoksiin.

Ensi vuoden alusta suurimmat uudistukset ovat uudet eläkelajit, vanhuuseläkkeen ikärajan vähittäinen nosto ja eläkekarttumien muutokset. Eläkettä laskettaessa työntekijän eläkemaksua ei enää vähennetä ansioista.

– Hyvinä talouden vuosina kasvu olisi hoitanut sen, mitä eläkejärjestelmä on tarvinnut lisää, sanoo Varman asiakkuuksien lakiasiantuntija Mikko Metsäruusi.

– Tavoitteena on ollut, että tehdään sellainen uudistus, joka on pitkälle tulevaisuuteen riittävä. Muutoksia ei jouduttaisi tekemään kovin usein. Yksi muutos kuitenkin tuli loppuvaiheessa, kun kilpailukykysopimus piti soveltaa eläkeuudistukseen, hän kertoo.

Uudistus ei ole merkinnyt radikaaleja muutoksia eläkejärjestelmään. Keskeistä on tavoite työurien pidentämiseksi, jotta työssä käyvien ja eläkkeellä olevien määrä pysyy tasapainossa. Samalla tasoitetaan eläkemaksujen nousupainetta. Tavoitteena on 24,4 prosentin eläkemaksu pitkällä aikavälillä.

Suurien lukujen järjestelmissäkin yllätyksiä sattuu.

– Kilpailukykysopimuksen yhteydessä jouduttiin muuttamaan laskelmia. Samoin myös eläke-alalla odotellaan, mitä Brexit tuo tullessaan esimerkiksi Iso-Britanniaan lähetettyjen työntekijöiden osalta, Metsäruusi toteaa.

Karttumaprosentit muuttuvat

Eläkekarttumien muutoksista on julkisuudessa keskusteltu paljon. Karttumaprosentit yhdenmukaistuvat vähitellen 1,5 prosenttiin. Uudistuksen jälkeen ikävuosina 17–52 eläkettä karttuu ansioista 1,5 prosenttia. Ikävuosina 53–62 se on 1,7 prosenttia siirtymäaikana 2017–2025. Ikävuosina 63–68 ja siitä eteenpäin karttumaprosentti on 1,5 prosenttia.

Uudistuksen jälkeen työnantajan on vakuutettava myös 17 vuotta täyttäneet työntekijänsä. Eläkettä alkaa kertyä jo 17-vuotiaana tehdystä työstä.

Eläkeyhtiöihin on tullut palautetta niin sanotun superkarttuman poistumisesta, jolla lähellä eläkeikää olevalla on ollut mahdollisuus lisätä eläkkeensä kertymää. Työssä yli eläkeikänsä ollut saattoi kartuttaa eläkettään 4,5 prosenttia.

Taloudellinen kannustus järjestyy vuoden vaihteen jälkeen uudella tavalla, lykkäyskorotuksella. Kun eläke alkaa, siihen lasketaan eläkkeen lisäksi lykkäyskorotus 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta kuin eläkkeen nostamista lykkää yli oman alimman vanhuuseläkeikänsä. . Toisin sanoen jääminen eläkkeelle vuotta myöhemmin tuo 12 x 0,4 prosenttia eli 4,8 prosentin lisäyksen karttuneen eläkkeen määrään.

Vuoden 2017 alusta alkaen lykkäyskorotus toimii käytännössä niin, että jos eläke alimmassa eläkeiässä on 1800 euroa kuukaudessa, ja henkilö jatkaa työssä yhden vuoden 40 000 euron kokonaisansiolla, tämä vanhuuseläkkeelle jäämisen myöhentäminen yhdellä vuodella tuo eläkkeeseen lisää 138,80 euroa kuukaudessa.

Vanhempana eläkkeelle

Vanhuuseläkeikä nousee asteittain syntymävuoden mukaan. Eläkeiän nosto on ollut julkisuudessa keskeinen puheenaihe superkarttuman poistumisen ohella. Vanhuuseläkkeen ikäraja nousee niin, että vuonna 1955 syntyneillä eläkeiän alaraja on 63 vuotta ja 3 kuukautta. Yläikäraja heillä on 68 vuotta, ja tavoitteena on 64 vuotta ja kuukausi. Vuonna 1962 syntyneillä vanhuuseläkkeen alaikäraja on 65 vuotta.

Vuoden 2017 alussa tulee tarjolle kaksi uutta eläkelajia. Työuraeläke on niille, jotka ovat toimineet 38 vuotta fyysisesti tai henkisesti raskaassa työssä. Aluksi ikäraja on 63 vuotta.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke korvaa osa-aikaeläkkeen. Se on joko 25 tai 50 prosenttia edellisen vuoden loppuun mennessä karttuneesta eläkkeestä. Tässä uudessa eläkelajissa ei ole työntekoa koskevia vaatimuksia.

Teksti: Tiina Huokuna
Kuva: Junnu Lusa

{{errorMessage}}

Avainsanat

Blogi