Suomen Kansallisoopperan henkilöstöpäälliköllä Hanna Fontanalla ei ole vaikeuksia sitouttaa työntekijöitä. Päinvastoin, hän joutuu melkeinpä tyrkkimään työntekijöitä etsimään elämää myös talon ulkopuolelta.
"Enemmän kuin työpaikka. Pikemminkin sielu ja heimo." Näin Kansallisoopperan ja -baletin työntekijät määrittelevät työpaikkansa. Valtaosa työntekijöistä on kutsumusammatissaan.
– Monen erityisosaamisella ei töitä edes olisi tarjolla muualla Suomessa. Ooppera ja baletti ovat taidelajeina sen kaltaisia, että työn tekemisen lähtökohtana on paras laatu. Halutaan antaa kaikki ja vähän vielä enemmän. Tämä pätee esiintyvien taiteilijoiden lisäksi muihinkin ammattiryhmiin. Omalle jaksamiselle ei välttämättä osata pistää rajoja, Fontana sanoo.
Kun työpäivä on useimmilla vielä kaksiosainen ja painottuu iltaan ja viikonloppuihin kuutena päivänä viikossa, palautuminen töistä ei ole itsestään selvää. Tämä oli monille yllätys, kun palautumista ja jaksamista tutkittiin 50 vuotta täyttäneiden oopperalaisten työhyvinvointiohjelmassa Hyrskyssä.
Kansallisooppera toteuttaa ohjelman yhteistyössä Varman kanssa.
Kutsumusammattikin kuormittaa
Viime syksynä startanneeseen kolmivuotiseen työkykyprojektiin kutsuttiin kaikki yli 50-vuotiaat kuukausi- ja tuntipalkkaiset eli 200 työntekijää. Mukana on työntekijöitä kaikista ammattiryhmistä tanssijoita lukuun ottamatta. Tanssijat jäävät eläkkeelle jo 44-vuotiaina ja heille on oma Terve tanssija -työkykyprojekti.
Halukkaat hyrskyläiset osallistuivat projektin aluksi kolmen vuorokauden pituiseen FirstBeat-sykevälimittaukseen, jossa selvitettiin muun muassa stressitasoa, palautumista ja unen laatua.
– Esiintyvillä taiteilijoilla mittari näytti esityksen aikana vihreää. Se oli siis energisoiva ja voimaannuttava. Sen sijaan seuraava yö näytti punaista. Uni ei ollutkaan palauttava ja tuonut voimia, Fontana sanoo.
Kuluneen kauden aikana Hyrskyssä on opeteltu uusia keinoja vähentää stressiä, tehostaa palautumista ja parantaa unta. Asiantuntijaluennot, unihäiriöihin puuttuminen ja muun muassa mindfullness-kurssitus ovat osoittautuneet hyödyllisiksi. Moni työntekijä on saanut lisäksi apua jo pelkästään siitä, että jaksamisesta puhutaan ääneen. Ikä, unen laadun muutokset, jaksamisasiat ja vaihdevuodet eivät ole enää nolo juttu.
– Osallistujilta on tullut hyvää palautetta. Joku sanoi, että nyt uskaltaa antaa itselleen ihan tietoisesti luvan levätä ja tehdä muita juttuja kuin työasioita, Fontana kertoo.
Hanki elämä!
Kansallisoopperassa tehdään pitkiä, jopa 45 vuoden mittaisia, työuria. Työntekijöiden keski-ikäkin nousee koko ajan. Vaikka työinto on kova, moni miettii, miten työkyky kantaa eläkeikään asti.
Toisaalta eläkeaikakin voi pelottaa. Talossa on vahva yhteenkuuluvuuden henki. Monen sosiaalinen verkosto on pääasiassa työpaikalla. Työ on henki ja elämä, yksityinen ja ammatillinen minä ovat yhtä. Silloin esimerkiksi pitkä sairausloma voi saada koko identiteetin romahtamaan, kun putoaakin työyhteisön ulkopuolelle. Kuinka siis pärjätä eläkkeellä, talosta lopullisesti ulkona?
Toinen Hyrskyn teemoista onkin yli 60-vuotiaiden tukeminen.
– Mietimme yhdessä esimerkiksi sitä, pitäisikö työnkuvaa muuttaa uran loppuvuosina ja työstämme eläkkeellelähtöä. Toisaalta pohdimme, miten senioreiden osaamista ja hiljaista tietoa saataisiin vietyä nuoremmille.
Hyrskyn puitteissa luodaan ensi kaudella mentorointiohjelma, jossa vanhemmat työntekijät muodostavat uusille ihmisille osastojen yli ulottuvan verkoston.
– Työyhteisössämme on 32 eri kansallisuutta. Nuoret tanssijat voivat olla 19-vuotiaita ja ensimmäistä kertaa maailmalla. Konkarityöntekijät auttavat heitä sopeutumaan.
Hyvinvointia lisää
Hyrskyn toisella kaudella panostetaan hyvän elämän elementteihin, kuten liikuntaan, painoasioihin ja ravitsemukseen.
– Hyrskyn tuloksia mitataan vuosittain. Tavoitteena on pienentää sairauspoissaoloja, parantaa työtyytyväisyyttä ja saada työkyvyttömyyseläkkeiden määrä minimiin. Jo ensimmäisen vuoden jälkeen tulokset ovat lupaavia, Fontana sanoo.
Teksti: Leena Filpus
Kuvat: Susa Junnola
Lue lisää työkykyjohtamisen palveluista